perjantai 19. huhtikuuta 2013

Haminan höyryjä

Hamina on kaupunkina reilusti Kotkaa vanhempi ja siellä kulki matkustajaliikenteen höyrylaivoja jo hyvinkin aikaisin.

Helsingfors Tidningar kirjoitti 4.1.1837, että pietarilainen herra Stucken oli anonut oikeutta kuljettaa matkustajia Pietarin ja Helsingin välillä kulkien Viipurin ja Haminan kautta kaksi kertaa viikossa. Jopa eri etappien hinnatkin oli uutisessa mainittu.

Toinen hanke oli viipurilaisen kauppiaan, konsuli J. Fredr. Hackmanin anomus tavaroiden ja matkustajien kuljettamisesta 30-50 hevosvoimaisella höyrylaivalla Viipurin ja Uuraan sataman sekä myös Viipurin ja Pietarin, Haminan, Loviisan, Porvoon ja Helsingin välillä, mahdollisesti Turkuun saakka. (mm. Finlands Allmänna Tidningen 8.4.1839)

Kolmas hakemus tuli helsinkiläiseltä yhtiöltä, joka aikoi 1839 aloittaa liikenteen Helsingin, Porvoon ja Loviisan kautta Viipuriin höyrylaivalla, jossa oli kaksi neljän hevosvoiman höyrykonetta (siipirataslaiva?)

Kaikkien näiden hankkeiden esteenä, ainakin haittana oli Turun Höyrylaivaosakeyhtiön yksinoikeus kaikkeen Suomenlahden kaupunkien väliseen höyrylaivaliikenteeseen vuoteen 1845 saakka. Hakemuksissa mainittiin, että uusi linja lopetetaan, jos turkulaiset haluavat käyttää yksinoikeuttaan ja aloittaa liikenteen myös Helsingistä itään.

Oliko seuraavana mainittu 'Helsingfors' tämä helsinkiläishanke?


Helsingfors

Helsingfors Tidningar kirjoittaa uutisessaan 19.6.1839, kuinka matkustajahoyry 'Helsingfors' toi Haminaan kaksi matkustajaa Loviisasta 14.6.
15. ja 16. kesäkuuta alus teki joitakin huviretkiä lähiseudulle, mm. Suuren Mustan saareen ja lähti 17. päivänä Haminasta Viipuriin.

Lisää tulossa pian!


Unionen

Tulossa...


Wellamo

Tulossa...


Neptune

Tulossa...

Victoria

Papperslyktan-lehti kertoo matkakertomuksessaan 1.8.1859, kuinka höyrylaiva 'Victoria' matkalla Helsingistä Haminaan ajoi Kotkan ohi ja Ruotsinsalmen läpi Haminaan.
Täällä alus ei kuitenkaan mennyt laituriin, vaan tavarat ja matkustajat kuljetettiin veneellä maihin.

Örnsköld

Tämä ruotsalainen siipirataslaiva ostettiin Suomeen heti Oolannin sodan jälkeen ja se osoittautui kannattavaksi hankinnaksi.
Kesällä 1860 sen osti yksityinen porilainen liikemies ja peruskorjauksen jälkeen se asettiin linjalle Helsinki-Pietari, kulkien Loviisan, Haminan ja Viipurin kautta.
Yhden matkan se ehti tehdä, jo toisella itäänpäin suuntautuneella reissullaan se ajoi karille 17.7. noin puolitoista peninkulmaa ennen Haminaa ja jäi hylyksi Korkeussaaren luona.

Viborg

Tulossa tämäkin...

Thure, myöhemmin Esther 

Tärkein laiva Haminan ja Kotkan henkilöliikenteessä oli höyrylaiva Thure, myöhemmin Esther. Se välitti henkilöliikennettä tällä reitillä lähes 45 vuotta, siitä asti, kun konsuli C H Ahlqvist osti sen elokuussa 1866 uuden höyrylaivayhtiön käyttöön. Laiva vaihtoi omistajaa jonkun kerran mutta aina sen pääosakas oli Ahlqvist.
Aluksen omistaja saattoi olla virallisesti Haminan Höyryvene Osakeyhtiö, jonka omistajat olivat kauppaneuvos C H Ahlqvist ja kauppias Z. Galitsin.
Vuonna 1888 höyryveneen nimeksi tuli yhden omistajanvaihdoksen yhteydessä Esther, jolla nimellä se kulki maaliskuuhun 1911, jolloin kauppaneuvoksen perilliset myivät sen hinaajaksi Viipuriin.
Thure/Esther-laivasta on erillinen tarina muualla tässä blogissa, joten en tähän sen tarinaa enempää kirjoita.


Potkurihinaaja

Helsingfors Dagblad kirjoitti 17.3.1868 Varkauden konetehtaan tilauskannasta ja mainitsi, että siellä on telakalla valmiina Haminaan potkurihinaaja, jossa on kaksisylinterinen 12 hevosvoimainen höyrykone.
Ehkä tämänkin aluksen tiedot vielä paljastuvat? Voisiko tämä olla Ahlqvistin alus, vaikka Ellen?


Olga

Helsingfors Dagblad-lehti kirjoitti 20.1.1878 Varkauden konepajalla olevan tekeillä 86 jalkaa pitkä matkustajahöyrylaiva 30 hevosvoiman korkea- ja matalapainekoneella ja ulkolauhduttimella höyrylaivayhtiölle Haminaan.

Östra Finland-lehti Viipurista tiesi 21.6.1878 tuolle laivalle tulevan nimeksi Olga ja se toimitetaan Haminaan.

Ilmarinen-lehti jälleen Viipurista kertoi 9.10.1880 Virojoen Ukkoniemellä järjestetystä kansanjuhlasta, jonne höyrylaiva Olga toi vieraita Haminasta ja Kotkasta.

Wiborgs Tidning 31.3.1881: "Säännöllistä yhteyttä Helsingin ja Haminan välillä alkaa tulevana purjehduskautena ylläpitämään höyryalus Olga, joka lähtee Helsingistä joka tiistai ja torstai kello 8 aamulla, samoin Haminasta joka maanantai ja keskiviikko. Höyrylaiva poikkeaa myös Kotkassa."

"Onnettomuus. Maanantaina 24. huhtikuuta puoli kahdeksan illalla, kun höyrylaivan Olga, kapteeni J Klami, olisi pitänyt lähteä Hietasen höyrylaivalaiturista, tuli erään lähelle ankkuroidun kuunarin perän takaa esiin vene, jota souti yksin mieshenkilö, niin lähelle Olgan keulaa, että vaikka kone pysäytettiin ja varoitussignaali annettiin, onnettomuutta ei voitu estää, vaan Olga ajoi veneen keskeltä kahtia ja mies katosi syvyyteen. Vasta 26. päivän aamulla löytyi toimeenpantujen naarausten jälkeen ruumis, joka todettiin olevan Kymin höyrysahan työntekijä David Hermansson Heinolan pitäjästä." (Kotka Notis- och Annonsblad 6.5.1882)

"Peruttu höyrylaivavuoro. Kun höyryvene Olga, jonka potkuri huomattiin viime matkalla olevan irti, olisi pitänyt nostaa herrojen Gutzeit & Co:n telakalla olevalla nosturilla ei tämä jaksanut nostaa ja Olga putosi ja vahingoitti peräsimensä, joten se piti ottaa telakalle korjauksen suorittamista varten, mutta voi aamulla jälleen ottaa vuoronsa hoidettavakseen." (Kotka Notis- och Annonsblad 3.6.1882)

Kotka Notis- och Annonsblad 10.6.1882: "HUVIMATKA. Jos tarpeeksi matkustajia ilmoittautuu, lähtee Olga Juhannuspäivänä Haminasta Kotkan kautta Suursaareen tai Haapasaareen matkustajien enemmistön toiveiden mukaan, palaa samana iltana."

Kotkan Sanomat 3.10.1883:


"Haminan höyrywene osakeyhtiön johtokunnan kokouksessa, joka tapahtui wiime perjantaina Haminassa, walittiin toimeenpanewaksi johtajaksi höyryweneille Olga ja Thure kunnallisraatimies Max Südel, ollen samalla niiden asiamies Kotkassa. Asiamieheksi Haminassa walittiin hra A W Meijer (Mayer, PT)  ja Helsingissä Oskar Lindblad." (Kotkan Sanomat 23.4.1884)

Kotkan Sanomat 23.7.1884: "Waltiopäiwämieheksi useammat pitäjäläiset ehdottelewat entistä waltiopäiwämiestä höyrylaiwa Olgan kuljettaja Juho Klamia..."

"Muutettu höyrywenematkoja. Sotilaskuljetuksen johdosta Wiaporista Haminaan owat höyryweneiden Olgan ja Thuren warsinaiset matkat Helsingin ja Haminan wälillä toistaiseksi lakkautetut. Sillä aikaa pitää höyrywene Alert (omistaja Hietasen höyrysaha) kulkuyhdistystä Haminan kanssa seuraawan aikataulun mukaan..." (Kotkan Sanomat 20.8.1884)

Kotkan Sanomat 11.2.1885: "Myyty höyrywene. Haminan höyrywene osakeyhtiön omistama höyrywene Olga, joka wiime wuosina on kulkenut Helsingin ja Haminan wälillä Kotkaan poikkeamalla on myyty herroille G Alm ja F Sergejeff 37.000 markasta. Tarkoitus on panna wenettä kulkemaan Lappeenrannan, Imatran ja Ruokolahden wälillä sekä Lappeenrannan radan walmistuttua pitää jokapäiwäistä höyryweneyhdistystä mainittujen paikkojen wälillä. Höyryweneen uudeksi nimeksi kuuluu tulewan Imatra."

Kotka Notis- och Annonsblad-lehti panee 6.6.1885 pisteen Olga-laivan tarinalle merivedessä: "Höyryvene Olga, joka liikennöi linjaa Hamina-Kotka-Helsinki ja joka on talven aikana myyty kauppias Sergeeffille Viipurista ja Imatran putouksen luona ravintolaa pitävälle Almille, hyväksyttiin täällä, jossa se on maannut talvisäilytyksessä, vastaanotettiin menneellä viikolla uusien omistajien taholta."

Teknisiä tietoja: 

Rakennettu Varkauden konepajalla 1878 raudasta, limisauma
Pituus 24,05 x leveys 5,05 x syväys 2,17 metriä
Höyrykone 127 i-hv (Korkeapaine-matalapainekone ulkolauhduttajalla)
43,30 reg.tonnia
Omistajia:
Haminan höyryveneosakeyhtiö 1878-1885 
G Alm ja F Sergejeff (nimeksi Imatra)
Olgan alkuperäinen piirustus (laivadata.fi)

Björn

Uusi Suometar 11.10.1882: "Höyryweneen kauppa. Höyrywene Björn, 45 hewosen woimainen, rakennettu täällä Helsingissä, on wiime torstaina myöty kauppias k. Aladin´ille Haminassa 35,000 markasta."

Kotka Notis&Annonsblad 23.6.1883: "Höyrylaivan epäonni. Hinaajahöyrylaiva Björn, joka kuuluu kauppias K. Aladinille Haminasta on törmännyt Kuutsalon lähellä ollessaan hakemassa tukkeja ja on tällä hetkellä otettu paikalliselle telakalle korjausta varten."

Kotkan Sanomat 27.6.1888: "Telefoonikaapelin särki höyrywenhe Björn eilen Sunilan ja Hallan sahojen wälillä, joten keskustelut siinä owat keskeytetyt."

Fredrikshamns Tidning 6.5.1891 kertoo merenkulun alkaneen Haminassakin, kun Kotkassa talvehtinut kauppias Aladinin hinaaja saapui satamaan.


Onnen Toivo

Fredrikshamns Tidning 12.5.1888: "Höyrylaivat Onnen Toivo ja Björn ovat valmiina laiturissa ja varustettuna alkamaan kesätyöt."

Kotka Notis&Annonsblad 31.8.1889: "Kolme hirveä huomattiin vastikään höyryvene Onnen Toivosta sen matkalla täältä Haminaan." 


Koitar 14.6.1906:


Onnen Toivo mainitaan myös Eteenpäin-lehden uutisessa 4.7.1907, kun se hinasi karille ajaneen 'Poitsila' aluksen Kotkan Konepajan telakalle korjattavaksi.


Lotta Svärd

Lotta Svärd-niminen höyryvene (kapteeni Knut Kjellin) ilmoitti lähtevänsä Kotkaan sunnuntaina 13. syyskuuta 1874, jos tarpeeksi matkustajia ilmoittautuu. (Hufvudstadsbladet 6.9.1874)
Kysymyksessä oli suuri kilpapurjehdus, jonka järjestivät konsulit Hans Gutzeit ja C H Ahlqvist näyttävillä ilmoituksilla pääkaupunkiseudun lehdissä.
Tämä oli sama laiva, jonka kapteeni William Ruth hankki itselleen 1886.

"Kotkan, Haminan ja Vehkalahden Höyrylaivaosakeyhtiön osakkaat kutsutaan ilmoituksella päivän lehdessä perustavaan kokoukseen 24. tätä kuuta Meyerin hotelliin täällä, jossa tullaan päättämään esitetystä ehdotuksesta ostaa yhtiön laskuun höyrylaiva Lotta Svärd, joka samana päivänä saapuu Haminaan osakkaiden tutkittavaksi." (Fredrikshamns Tidning 20.9.1893)

Sama lehti 27.9.1893: "Kotkan, Haminan ja Vehkalahden Höyrylaivaosakeyhtiön kokouksessa sunnuntaina päätettiin, että ei hyväksytä ehdotusta ostaa höyrylaiva Lotta Svärdiä, jota pidetään vanhana ja puutteellisena ja tullaan tekemään Porin Konepajalle kysely, jos yhtiö voisi toimittaa sopivan höyrylaivan alle 40.000 markan hinnalla.
Huhu, jonka todenperäisyyttä emme tiedä, kertoo nyt, että Lotta Svärdin omistaja kapteeni W Ruthilla olisi aikomus tulla aloittamaan höyrylaivalla kilpailu yllämainitun yhtiön kanssa kyseisellä toimialalla."

Kotkan Sanomat 14.11.1893:
Tämä hanke jäi toteutumatta kokonaan?

Kotka Notis&Annonsblad-lehti 28.9.1893: "Linjaa Kotka-Hamina-Vehkalahti tulee ensi vuonna liikennöimään höyrylaiva Lotta Svärd, jonka omistaa kapteeni Ruth."

Ilmoitus Haminan Sanomat-lehdessä 13.10.1893: "Uusi höyryvene kulku Kotka-Virohti. (kirjoitusvirhe lehden, ei minun, PT) 
Höyryvene Lotta Svärd lähtee lokak. 11. p:stä alkaen Kotkasta-Wirojoelle joka maanantai, keskiviikko ja perjantai-aamuna kello 8. Wirolahdelta-Kotkaan, joka tiistai, torstai ja lauantai-aamuna kello 7.
Sunnuntaina Kotkasta-Haminaan k:lo 1 j.p.p. ja Haminasta-Kotkaan k:lo 3 j.p.p.
Huom.! Kotkan ja Wirojoen matkoilla poiketaan Haminan, Kuorsalon, Klamilan ja Santaniemen kautta.
Huom.! Höyryvene lähtee ensi keskiviikkona markkinoiden johdosta Kotkasta tänne k:lo 7 aamulla, ja täältä Wirojoelle kello ½ 12 päivällä."

Kulkuilmoituksia oli lähes kaikissa Kotkan ja Haminan lehdissä, tämä Kotkan Sanomissa 17.10.1893:


Seuraavana kesänä edelleen julkaistiin samanlaisia kulkuilmoituksia useissa lehdissä.

Kotkan Sanomat 26.6.1894: 

Pari ilmoitusta Haminan Sanomat-lehdestä 3.8. ja 10.8.1894:
"Pannun puhdistamisen tähden peräytetään Lotta Svärdin ensi sunnuntain ja mahdollisesti maanantain kulkuvuorot."
"Höyryvene Lotta Svärdin kulkuvuorot Kotkan ja Wirojoen välillä lakkautetaan tästälähin toistaiseksi. Laiva lähtee viimeisen kerran Kotkasta Wirojoelle perjantaina elokuun 10 p:nä sekä palaa Kotkaan sunnuntaina elokuun 12 p:nä"

Kapteeni Ruth osti Lotta Svärd-laivan Skärgårdstrafikaktiebolagetilta jo vuonna 1886. Missä se oli ja mitä tekemässä ennen näille vesille tulemistaan, pitää vielä selvittää. 

Sen loppu kuitenkin tiedetään: Ruth purki laivan ja teki sen rungon ympärille uuden hinaajalaivan, jonka nimi oli Kaima. Myös tämä alus ajoi henkilöliikennettä hinaustöiden ohella.

Teknisiä tietoja:
Rakennettu Viipurin konepajalla 1873
Tilaaja Helsingfors Skärgårds Trafik Aktiebolaget
Pituus 21,82 x leveys 4,25 x syväys 2,38 metriä
Höyrykone 100 i-hv
Päälliköinä mainitaan E. Warma ja E. Haimelin


Elsa 

"Kaupungin (Kotka, PT) höyrywenheitten luku on myöskin lisääntynyt taaskin yhdellä erittäin siewätekoisella 10 hewoswoiman aluksella, joka eilen tuli Helsingistä ja jonka nimenä on Elsa. Sen omistawat hrat Hellstén ja Grahn."(Haminan Sanomat 13.5.1892)
G B Hellstén oli tulliesimies ja Grahn apteekkari sekä huolintaliike Cadenius&Grahnin toinen omistaja.

Höyryvene Elsa välitti liikennettä Elisabethin eli Varissaaren välillä yhdessä Fix-laivan kanssa sekä ajoi kaikennäköisiä yleisökuljetuksia, esimerkiksi tuona aikana kovin suosittuihin purjehduskilpailuihin, kuljetti asevelvollisia kutsuntoihin Haminaan, teki huvimatkoja lähialueille, mm. Pyhtään Purolaan. Kunnallisveroluettelossa se mainitaan höyrylaivayhtiönä Fixin kanssa.

Kesällä 1895 se myös ajoi säännöllistä vuoroliikennettä Haminaan, lähtien joka päivä Kotkasta kello 10 ja palaten Haminasta kello 16. ( Kulkuilmoitus Haminan Sanomat 17.5.1895)

"Höyryvene Elsa tekee matkan Langinkoskelle Keisaripatsaan paljastus juhlaan sunnuntaina klo 1 päivällä. Meno- ja paluumatka höyryveneessä 1 m 50 p, höyryvenettä seuraavassa proomussa 75 p:iä. Rajoitettu määrä lippuja saadaan G B Hellsténiltä." (Kotkan Sanomat 7.11.1896)

Kotka Nyheter 14.9.1897: "Pelastettu merihädästä. Viime lauantaina iltapäivällä oli kaksi vähän ´vaikuttunutta´ mieshenkilöä matkalla kaupungista Karhulaan tavallisella ´keluveneellä´. Hietasen höyrysahan edustalla he tekivät jonkun varomattoman manööverin, minkä takia vene meni ympäri ja miehet kaikkine kaupungista ostamine tavaroineen, jotka koostuivat ruokatarpeista ja juomista, joutuivat veteen. Höyryvene Elsan miehistö huomasi onnettomuuden ja päästi irti höyryveneen vetämän tukkilautan ja höyrysi onnettomuuspaikalle ja sai viime hetkellä ylös miehet, jotka olivat jo aivan voimattomia. Viisi voidritteliä oli ainut, mitä mukana olleista tavaroista voitiin pelastaa."

Kotkan Uutiset 27.2.1898: "Herrat Hellstén ja Grahn owat myyneet omistamansa Elsa nimisen höyryweneen hra Zachariassenille Uuteenkaupunkiin." (Kauppahinta oli 9000 mk, PT)

Teknisiä tietoja:
Rakennettu Eklundin konepajalla Helsingissä 1892
Höyrykone 10 hv


Elsa (2)


Kesäkuussa 1898 oli lehdissä ilmoituksia, joissa uusi, nyt täysikannellinen Elsa tarjosi taas palveluksiaan, omistajaksi mainittiin herra Hellstén. 
Varkauden telakan tiedostosta hienolta https://www.laivadata.fi/ sivulta löytyy uuden Elsa-hinaajan tietoja.
Vähän oudolta kuulostaa se, että uusi, hieno hinaajalaiva meni lähes samantien myyntiin? Toisaalta, käsittääkseni Grahnin ja Hellsténin tiet erosivat näihin aikoihin ja heidän liiketoimensa suuntautuivat eri teille.

Kotkan Sanomat 11.4.1899 (myynti-ilmoitus):


Kotka Nyheter kertoo 18.4.1899: "Myyty höyryvene. Herra G B Hellstén täältä on myynyt hinaajalaiva Elsan kapteeni W Ruthille."
Tuliko tästä Karhula Osakeyhtiön Panu?


Teknisiä tietoja:
Tilaaja: Grahn & Hellstén, Kotka
Telakan tilausnumero 555
Rakennettu raudasta 1898 Varkaudessa
Mitat: Pituus 17,39 x leveys 3,96 x syväys perässä 1,47 metriä
Höyrykone 20 hv lauhduttajalla
Nopeus koeajossa 7,81 solmua







Fanny (entinen Fix)

Åbo Unterrättelsel -lehti kertoo 4.6.1887 Crichtonin telakan tehneen Viipuriin herra G H Björnströmille puisen höyryveneen, jonka mitat olivat 30' x 8'2'' x 3'6'', varustettu 2-sylinterisellä 10 i-hv höyrykoneella.

Fredrikshamns Tidning 7.4.1894: "Höyryveneen Fix (1), joka kuuluu yhtiölle Kotkassa, on ostanut kauppias A. W. Meyer täältä (tarkoittaa Haminasta, PT), joka aikoo asettaa veneen hinauksiin ja huvimatkoihin kaupungin ympäristössä."

Raastuvanoikeudessa Haminassa syytettiin kauppias Mayerille kuuluvan höyryvene Fannyn masinistia Evert Parosta useista rikkomuksista: 
Osa Suomen tarkkampujarykmentin upseereista perheineen olivat lähdössä huvimatkalle höyryvene Fannylla mukanaan rykmentin soittokunta. Silloin paikalle sattunut poliisikonstaapeli Jäkälä kielsi noin 50 hengen seuruetta lähtemästä matkalle laivalla, johon oli lupa ottaa vain 18 henkeä. Paikalle hankittiin proomu, mutta sen käyttö ei konstaapelin mukaan täyttänyt edelleenkään pykäliä. Poliisista välittämättä Paronen vei aluksensa sekä proomun merelle. Paronen tuomittiin matkustaja-aluksen päällikkönä tehdyistä merilain rikkomuksista 100 markan sakkoon tai maksukyvyn puuttuessa 20 päivän vankeuteen. (Fredrikshamns Tidning 30.5.1894)

"Uponnut höyryvene. Kun höyrylaiva Björneborg viime maanantaina aamupäivällä lähti täältä, seurasi sitä kauppias Mayerille kuuluva höyryvene Fanny, joka piti hinata Viipuriin korjattavaksi. Kun Björneborg pääsi noin puoleen väliin Viipuria, kuuli miehistö äkkiä avunhuutoja. Kun katsottiin, huomattiin hyvän matkaa Björneborgin takana veden pinnassa henkilö, joka huusi. Huomattiin myös, että höyryvene Fanny oli kadonnut. Kun uimari pelastettiin, hänen huomattiin olevan masinisti E Paronen Fannystä, joka kovan merenkäynnin takia oli ottanut vettä ja uponnut." (Fredrikshamns Tidning 31.10.1894)


Karhu

Karhu oli hinaajalaiva, jonka omistajaksi on mainittu kauppias Aladin Haminasta. Aikaisemmin Aladinilla mainittiin olleen Björn-niminen hinaaja, mutta tämä taitaa olla eri laiva?

Muitakin ajoja ajettiin, kuten kauppias Aladinin (Haminasta, PT) Haminan reaalilyseon opettajille ja oppilaille tarjoamalla matkalla, jolloin tutustuttiin Karhulan lasitehtaaseen isännöitsijä, insinööri Barthin opastuksella ja käytiin Langinkoskella. Toisena laivana matkalla oli kauppaneuvos Ahlqvistin käyttöön antama höyryvene. (Fredrikshamns Tidning 7.6.1890)

Sunnuntaina 15. kesäkuuta 1890 Haminassa pidetyssä purjehduskilpailussa tapahtui onnettomuus, jossa hukkui viisi ihmistä. Katsojia kilpailuihin tuoneen haminalaisen höyryvene Estherin kyydissä ollut poika huomasi, että yksi vene yhtäkkiä katosi syvyyksiin. Tammiolaisen maanviljelijä Suomalaisen veneessä oli Suomalainen, hänen 20, 17 ja 13 vuotiaat pojat sekä maanviljelijä Tammelin. Esther sekä palkintotuomariveneenä ollut Karhu yrittivät naarata onnettomuuspaikalla mutta mitään muuta kuin pari sadetakkia ei löytynyt. 
Riemu paikalla olleiden mielestä oli nopeasti kadonnut ja veneet laskivat lippunsa puolitankoon.
Seuraavana maanantaina luotsihöyry Willmanstrandin avulla uponnut vene ja viisi ruumista nostettiin ylös. Suremaan jäi Suomalaisen leski ja neljä nuorempaa lasta, Tammelin oli naimaton.
(Fredrikshamns Tidning 18.6.1890)

Haminan Sanomat 1.2.1908: "Kauppias P Sirkiä Miehikkälästä on ostanut herroilta weljekset Korttila ja R Paronen Karhu-nimisen hinaajahöyryn Wirolahdelle."


Pyttis (1)

Kotkalaisten rahamiesten, tuloksesta päätellen ei kuitenkaan liikemiesten suunnittelema, Kotkasta länteen suuntautuvan meriliikenteen valloitus ei kesällä 1901 oikein onnistunut. Heillä oli hieno uusi laiva ostettuna ja liikenne aikoi samana kesänä mutta ei kuitenkaan kestänyt edes purjehduskauden loppuun. Liikennöinti lopetettiin syksyllä, vaikka laiva oli matkustajien mieleen, varsinkin sunnuntaisin tapahtuva huvimatkat olivat suosittuja. Seuraavana keväänä Kotka-Loviisa Höyrylaivaosakeyhtiön  yhtiökokouksen päätöksen jälkeen laivan myynnistä kuitenkin luovuttiin ja uusi liikennöinti aloitettiin, nyt myös itään päin. 

Kotkan Uutiset 29.5.1902: "Höyrylaiva Pyttis lähtee joka päivä (2.p. kesäk. alkaen) paitsi sunnuntaisin Strokasta Kotkaan klo 4 a.p., Kotkasta Haminaan klo 9 a.p. sekä palajaa Haminasta Kotkaan klo 2 i.p., Kotkasta Strokaan klo 4. i.p. poiketen välillä oleviin laitureihin. Sunnuntaisin vuokrataan laiva niinhyvin tunniksi kuin pidemmillekin matkoille ja voidaan sopimukset tehdä laivan kulettajan tahi Arthur Drombergin kanssa."

Elokuuhun saakka kesti tämä yritys, kohta kaikki lehdet tiesivät laivan tulleen myydyksi ja yhtiön lopetetuksi. Kaikin puolin oivan aluksen elämä jatkui Vehmaa-nimellä Turun seudulla...


Hanna

Haminan Sanomat 19.3.1895: "Palwelukseen halutaan. Koneenkäyttäjät huomatkaat! Koneenkäyttäjän toimi hinaaja höyryssä Hanna on awoinna ensikesän alaksi. Toimeen haluawat lähettäkööt otteet todistuksistaan sekä ilmoituksen palkkawaatimuksistaan Anton Mäkelälle. Hamina-Pyterlahti. Huom.! Juopot älkööt waiwatko itseään."

Jo edellisenä keväänä oli samassa lehdessä vastaavanlainen ilmoitus.

Muuta en ole tästäkään laivasta löytänyt. Anton Mäkelä oli sahanomistaja, kauppias ja ainakin Wellamo-nimisen kaljaasin omistaja.


Skruf

Kauppaneuvos Carl Henrik Ahlqvistin kymmenestä lapsesta ainoastaan kaksi poikaa ryhtyi liikealalle ja heistä Arthur jäi hoitamaan aluksi isänsä tukkuliikettä Haminassa, myöhemmin hän toimi myös laivanvarustajana.

Fredrikshamns Tidning 22.5.1895: "Kaupungin höyryvenelaivasto on saanut nätin lisän konsuli Ahlqvistin uudesta höyryveneestä Skruf, joka eilen kiinnittyi laituriin. --
Vene, joka on rakennettu Varkauden tehtaalla on pituudeltaan 40 jalkaa ja on varustettu 8 hevosvoiman compound-höyrykoneella. Nopeus on 14 virstaa (noin 8 solmua, PT) tunnissa. Skrufia tullaan käyttämään hiauksiin, matkoihin ym."

Elokuussa 1896 Haminan lehdissä kerrottiin useaan otteeseen matkustajahöyrylaiva Sven Dufvan karilleajosta Pienen Vuohisaaren luona. Aluksen kapteeni, joka oli kuljettanut laivaansa vuosikausien aikana satoja kertoja Haminan satamaan luuli osaavansa ohjata aluksen ulos Tervasaaren laiturista ilman luotsia mutta tässä oli seuraukset. Sven Dufva irtosi Skrufin hinaamana karilta sen jälkeen, kun lasti kaularuumasta oli siirretty takaruumaan, mutta asiaa puitiin vielä monta kertaa lehtien palstoilla.

Fredrikshamns Tidning-lehti kertoi 18.12.1897 uutisessaan, että höyrylaivayhteys Haminan kaupungin ja Ristiniemen höyrysahan välillä tullaan seuraavana kesänä työväen hakemuksesta järjestämään höyryvene Skrufilla muutaman kerran päivässä. Aikaisemmin välillä ei ollut mitään järjestettyä liikennettä.

"Höyryvene Skrufin on näinä päivinä konsuli A Ahlqvist myynyt herroille T&J Salversen Loviisaan. Kauppasumma tuntematon. Skrufia tullaan käyttämään hinauksiin Valkon uudessa lastauspaikassa Loviisassa." (Fredrikshamns Tidning 6.7.1901)


Kotka Nyheter tietää myyntihinnaksi 7.000 markkaa.


Teknisiä tietoja:
Rakennettu Paul Wahl & Co Varkaudessa 1895
Pituus 12,20 m
Compound-höyrykone 8 hv
Nopeus 8 solmua





Leimu

Fredrikshamns Tidning julkaisi 29.6.1895 uutisen, jonka mukaan eräs August Nyholm oli tuotu höyryveneellä Leimu Haminaan saamaan lääkärinhoitoa jalkaansa, johon oli ampunut pyssyllä yrittäessään saada ketunpoikaa hengiltä.


Virolahti

Kotka Notis- och Annonsblad 25.3.1897: "Uusi höyrylaivalinja. Höyrylaivayhteyden Haminan ja Vehkalahden välillä tulee alkavana kesänä muodostamaan sitä varten Haminassa perustettu yhtiö. Yhtiö on näinä päivinä ostanut itselleen höyrylaivan 'Valio', joka aikaisemmin liikennöi Pielisjärven vesillä. Tarkoitus olisi poiketa Kuorsalossa, Santaniemen sahalla, Virojoella ja Pajulahdessa sekä muutaman kerran viikossa Pitkäpaadessa."

Koitar 2.6.1900:


Virolahti-laivan koneistossa ilmeni usein ongelmia, vuoroja peruutettiin tämän tästä. Tässä on yksi esimerkki:
Fredrikshamns Tidning 7.7.1900: "Höyrylaiva 'Virolahden' vuorot tänään täältä ja ylihuomenna maanantaina Vehkalahdelta peruutetaan esiintulleen syyn takia."

Kotkan Sanomat 11.8.1900: "Karilleajo. Kun höyrylaiwa 'Wirolahti', joka kuletti juhlayleisöä t.k. 5 pnä. Wehkalahden Kuorsalon saaren arpajaisista oli illalla sieltä paluumatkalla Haminaan niin ajoi se pois oikialta kulkuwäylältä kiwelle erään karin läheisyyteen sillä seurauksella, että alus kallistui niin pahasti, jotta wettä alkoi sisään tulla ja laiwan kalusto meni ylen alasin ja siinä olleet 'puffetti' tawarat rikkaantuiwat. Kiwelle törmätessä syntyi tuossa toistasataa henkeä käsittäwässä matkustajajoukossa yleinen hämminki. Ken kykeni, se kiiruhti ottamaan pelastusaseita mitä kukin kerkesi. Useita naisia pyörtyi. - Laiwa irtaantui kuitenkin kiweltä eikä liene pahempaa wuotoa saanut. Kun oli muutaman saaren kupeella sitä tarkastettu, pääsi se hiljalleen matkaansa jatkamaan, sillä koneisto oli joutunut epäkuntoon. Syy, miksi wiitotetulta kulkuwäylältä poikettiin karille selwinnee kai myöhemmin."

Kotkan Sanomat 13.8.1901:


Kotka Nyheter 6.9.1902: "Myyty höyrylaiva. Höyrylaivan 'Virolahti' on sen nykyinen varustamo myynyt perustettavalle yhtiölle, joka koostuu herroista Alfons Nyman, Edv. Bask ym.- kauppasumma tuntematon.Tarkoitus olisi korjata höyrylaiva perusteellisesti ja asentaa uusi kone, joka tulee kuljettamaan sitä yli 9 solmun nopeudella. Virolahti tulee sitten ensi keväänä liikennöimään vanhalla linjalla Santaniemi-Hamina poiketen välillä oleviin laitureihin."

Kotkan Uutiset 30.4.1903:

Laivasta oli telakalla tehtävien mittavien muutostöiden takia poistettu kaikki painolasti ja sen kone ja kattila olivat vielä asentamatta.

Kotka Nyheter 6.6.1903: "Höyrylaiva Virolahti, joka kävi Kotkan konepajalla läpi perusteellisen remontin, saapui eilisestä viikko sitten Haminaan. Höyrylaiva on saanut uuden koneen ja kattilan. Välikannelle on tehty komea ajohytti. Mukava peräsalonki on maalattu valoisaksi ja varustettu mukavilla sohvilla. Höyrylaiva miellyttää silmää kaikin puolin. Koeajon jälkeen on Virolahti heti aloittanut vuoronsa Vehkalahdelle poikkeamalla välillä olevissa paikoissa. Laivan päällikkönä toimii kapteeni Kronqvist Vehkalahdelta."


Kotka Nyheter 10.10.1908: "Yhteentörmäys. Viime lauantaina törmäsi torpedovene Halsin lahdella höyrylaiva Virolahteen, joka oli matkalla Haminasta Vehkalahdelle. Torpedovene törmäsi Virolahteen sillä seurauksella, että se alkoi vuotaa ja muutamia levyjä painui sisään. Virolahti jatkoi ilman saattajaa matkaansa. Viime maanantaina se ei kuitenkaan palannut Haminaan."

Höyrylaivaosakeyhtiö Virolahti sai marraskuussa 4.732 markan korvauksen Venäjän valtiolta, kun Keisarilliseen eskaaderiin kuulunut torpedovene todettiin syylliseksi. 

Fredrikshamns Tidning 30.4.1910:

Kotka Nyheter 17.9.1910: "Höyryalus 'Virolahti' ajanut karille. Viime lauantaina osui höyrylaiva 'Virolahti' karille, kun sen olisi pitänyt peruuttaa ulos Ristiniemen sahan laiturista. Höyry pääsi ilman apua irti karilta. 'Virolahti' sai karilleajossa vahinkoja potkuriakseliin, peräsimeen, kalakevyyn ja peräpeiliin. Höyrylaiva on korjattu Rautaosakeyhtiön konepajalla täällä ja aloitti keskiviikkona jälleen vuoronsa."



Kycklingin hinaaja

Östra Finland 23.2.1898: "Höyrylaivakauppa. Veljesten Friis konepajalle Kokkolasta kuuluva hinaajahöyrylaiva on myyty herroille M. ja A. Kyckling Virolahdelta. Kauppahinta tuntematon."

Pontus

Fredrikshamns Tidning 13.8.1898: "Uusi höyryweneyhteys. Laiwasillan ja Ristiniemen höyrysahan wäillä wälittää liikennettä höyrywene Pontus, jonka kauppaneuwos Ahlqwist tätä tarkoitusta warten on ostanut."

Koitar-lehti Haminasta 2.6.1900: "Eilen illalla noin 8 ajoissa syttyi tuli kauppaneuvos A. Ahlqwistin omistaman Ristiniemen sahan pannuhuoneessa. Kohta ilmoitettiin asiasta telefoonilla kaupunkiin, josta wapaaehtoinen palokunta tuota pikaa lähti höyrylaiwalla 'Selma' ja 'Pontus' palopaikalle wieden muassaan pari ruiskua."

Fredrikshamns Tidning kirjoittaa 16.7.1904 Ristiniemen vapaaehtoisen palokunnan vuosijuhlasta:
"Höyryvene 'Pontus' välittää liikennettä Tervasaaren uudesta laiturista juhlapaikalle."

Koitar 28.6.1906:


Haminan Lehti kirjoittaa 4.8.1908 Kuorsalon nuorisoseuran kesäjuhlasta ja kilpapurjehduksesta:
"Kun haminalaiset höyryl. Wirolahden kanssa saapuiwat Kuorsalon rantaan oli siellä jo höyrywenhe Pontus Ristiniemestä ja höyryw. Halla Kotkasta."

Eteenpäin 21.4.1910: "Laiwaliike Haminassa alkanut. Tk. 19 p:n iltana saapui perunajaala Wirosta satamaan Hietakylän laituriin. Samana iltana saapui satamaan myöskin höyryalus 'Pontus' Kotkasta ja tk. 20 päiwän puolenpäiwän aikana saapui höyrylaiwa 'Afrika' Lübeckistä kappaletawaralastissa ja laski tawaransa laituriin."

Alus on vaihtanut omistajaa jossain välissä, mikä ilmenee seuraavasta uutisesta:
Haminan Lehti 4.7.1911: "Alus myyty. Pankinjohtaja Segercrantz on myynyt omistamansa höyryalus Pontuksen Wirolahteen."

Teknillisiä tietoja:
Valmistaja: Paul Wahl&Co Varkaus
Mitat: 13,72x3,46x1,2 m
Telakan tilausnumero:127


Telakan piirustus 5655 A



Elli

Kotkan Uutiset 14.5.1903: "Laiwanpäälliköksi haminalaiseen höyryweneeseen 'Elli' on otettu ent. tulliwahtimestari Aleksander Arwiolammin."
Kipparin sukunimi taitaa kuitenkin olla Arvilommi, kuten Kotka Nyheter nimen oikealla tavalla kirjoittaa 12.5.1903.

Kotkan Sanomat kirjoittaa kilpapurjehduksesta 21.7.1903: "Wiime tingassa saapuiwat höyryl. 'Ellin' hinaamina Haminasta, purret 'Ulpukka' ja 'Anna'." 

Kotkan Uutiset 11.6.1905: "Hinaajahöyry 'Ellin', rakennettu Warkaudessa, on sen omistaja tehtailija E. Bask Haminasta myynyt eräälle liikkeelle Narwasta. Alus, joka on saanut pienemmän uudistuksen rakenteessaan, tulee wietäwäksi uuteen kotipaikkaansa ja sieltä Peippusjärween, jossa se tulee wälittämään säännöllistä matkustaja- ja tawaraliikettä."


Poitsila (1)

Koitar-lehti 23.4.1904: "Pari uutta hinaajahöyryä saatanee Haminaan kohta alkawalla purjehduskaudella. Toisen hankkii kauppaneuwos K. Aladin ja toista hommaa muodostumassa olewa yhtiö."

Kotka Nyheter 17.5.1904: "Uusi höyrylaiva. Viime keskiviikkona saapui Haminaan kauppaneuvos K. Aladinin uusi hinaajahöyrylaiva 'Poitsila', rakennettu John Stenbergin konepajalla Helsingissä. Uusi höyrylaiva on mitoiltaan 60 jalkaa pitkä, 13 jalkaa leveä ja 5 jalkaa syvässä kulkeva ja on varustettu 125 ind. hevosvoiman koneella, nopeus on 9½ solmua tunnissa. Höyrylaiva on varustettu myös höyrypumpulla."

Koitar 28.6.1904: "Huvimatka Helsinkiin, kansainvälisiin urheilukilpailuihin tekee höyrylaiva 'Poitsila', jos tarpeellinen määrä osanottajia ilmoittautuu. Lähdetään Haminasta heinäk. 9 p:än illalla ja paluumatkalle Helsingistä 11 p:än iltana. Lipun hinta edestakaisin Smk. 6:50. Lippuja on saatavissa..."

Poitsila teki useita huvimatkoja kesäisin päätyönsä eli kaikenlaisen hinaamisen lisäksi. Matkoilla käytiin Helsingissä, Viipurissa, Suursaaressa, Tammiossa ja Kuorsalossa...

Etelä-Suomi 11.6.1907: "Karille ajo. Höyrylaiwa 'Poitsila', jonka omistaa konsuli K. Aladin Haminasta, törmäsi karille wiime lauantaina Sywäsalmen lähellä. Laiwa täyttyi wedellä. Pelastustoimiin on ryhdytty. Laiwan ohjaana (painovirhe, PT) tällä kertaa ei ollut Mäkelä waan Ryysy."

Eteenpäin 30.1.1908: Höyryweneen kauppa. Konsuli K. Aladin Haminasta on myynyt hinaaja höyrynsä 'Poitsilan' kapteeni Tommilalle Koiwistolta 28.000 markasta. Kapteeni T: aikoo käyttää höyryä hinaajana Wolgalla."

Tämän jälkeen alus kuitenkin oli entiseen tapaansa liikenteessä Haminassa joten kauppa taisi peruuntua jostain syystä. Nyt Aladinilla oli kaksi Poitsila-nimistä laivaa, sillä hän oli tilannut uuden, vahvemman hinaajan jo myydyn tilalle. Laivoja ei erotettu toisistaan eri numeroilla, itse käytän tässä järjestysnumeroa aluksen nimen perässä.

Haminan Lehti kirjoitti uutisen uudesta kaupasta 25.8.1908:"Höyrylaiwan kauppa. Kauppaneuwos K. Aladin on myynyt omistamansa Poitsila-nimisen (wanhempi) hinaajahöyryn Wenäjälle, jossa sitä tultanee käyttämään jokilaiwaliikenteessä."

Vielä kerran lehdet uutisoivat tämän aluksen kaupasta, Fredrikshamns Tidning kirjoitti 17.4.1909:
"Myyty höyrylaiva. Kauppaneuvos Aladin on myynyt höyrylaivansa Poitsilan (vanhemman) Libauhun." (Nykyinen Liepaja Latviassa, PT)

Haminan Lehti 18.5.1909: "Höyrylaiva 'Poitsila' (wanhempi) lähti eilen Helsinkiin Stenbergin ja poikien konepajaan, jossa se warustetaan wesitankki laitoksella. Laiwa on myyty, kuten ennen olemme maininneet, Libauhun."


Teknisiä tietoja:
Rakennettu 1904 J. D. Stenberg & Pojat telakalla Helsingissä
Pituus 18,29 x leveys 3,96 x syväys 1,52 m
Höyrykone 125 indikoitua hevosvoimaa


Poitsila (2)

Haminan Sanomat 1.2.1908: "Uusi höyryalus. Höyrylaiwa Poitsilan tilalle on konsuli K. Aladin tilannut Warkauden konepajasta ensi kewääksi hinaaja höyryn, joka tulee olemaan kooltaan wähän isompi Poitsilaa sekä hewoswoimamäärä koko joukon suurempi kuin siinä."


Haminan Lehti 23.6.1908: "Poitsila. Eilen saapui tänne Warkauden konepajasta siellä tämän kewään ajalla kauppaneuwos K. Aladinille rakennettu hinaajahöyry 'Poitsila'. Alus on jonkun jalan pitempi kuin entinen Poitsila ja huomattawasti leweämpi sekä kulkee sywemmällä ja on melkolailla jykewämpi. Siwusta katsoen on alus miellyttäwä ja kulkee 10½ solmuvälin nopeudella. Höyrykoneen wahwuus on 175 indik. hewoswoim. Laiwan perällä on miesten asunto ja keulapuolessa on mukawa salonki matkustajia warten, joita laiwa saa ottaa noin 80 henkeä. Alus on hywin sopiwa huwimatkoja warten."

Haminan Sanomat kirjoitti pakinassaan 1.12.1908: "Eilen ainakin wielä seisoi höyry lahdella ja lotjia lastattiin samalla kun wanhaa Poitsilaa wiwuttiin ylös kuiwalle. Uuden Poitsilan ansioksi on osaltaan luettawa talwiliikenteemme jatkuminen, sillä se Poitsila n:o 2 on aika wäkewä ja jykewä alus."

Haminan Lehti 19.4.1910: "Laiwaliike. 'Poitsila' tulee wälittämään toistaiseksi liikettä Haminan ja Kotkan wälillä siksi että uusi sitä warten ostettu laiwa saapuu."
Tämä uusi laiva oli Lappeenrannasta ostettu 'Aino', siitä lisää! 

Teknisiä tietoja:
Rakennettu raudasta 1908 Varkauden konepajalla
39,94 grt, 23,96 nrt
Pituus 19,35 x leveys 4,72 x syväys 2,22 m
Höyrykone 170 /150 eff. hv
Signaalitunnus SHGR




Poitsila sodan aikana, keulassa 20 mm Madsen

Tervasaari

Fredrikshamns Tidning 20.7.1907: "Uusi höyryvene. Kauppaneuvos K. Aladinille on näinä päivinä saapunut uusi höyryvene. Laiva, joka on saanut nimen 'Tervasaari', on rakennettu Paul Wahl & Kumppanien telakalla Varkaudessa ja siinä on 15 hevosvoiman kone. Nopeus on noin 8 tai 9 solmua. Sisustus on ensiluokkainen tehden kunniaa sen valmistajalle."

Fredrikshamns Tidning 30.5.1908: "Ruotsalainen yhteiskoulu. Opettajat ja oppilaat ruotsalaisesta yhteiskoulusta tekivät viime keskiviikkona matkan Vehkluotoon. Matka, jota ihana sää suosi, tehtiin höyryvene 'Tervasaarella', jonka omistaja oli hyväntahtoisesti asettanut koulun käyttöön."

Haminnan Lehti kertoo 30.7. 1908, kuinka konsuli Aladin lähti höyrylaiva Tervasaarella viemään miehiä sammuttamaan metsäpaloa omistamansa Poitsilan hovin metsään Hillonniemeen.

Haminan Lehti 19.11.1908: "Höyrylaiwa Poitsilan koneisto joutui eilen laiwan ollessa toimessa Sawiniemen lahdella epäkuntoon niin, että 'Terwasaaren' täytyi hinata se satamaan."

Fredrikshamns Tidning 15.5.1909: "Varustelutyöt tulevalle kaudelle meidän pienempien höyrylaivojen osalta päätyvät pikkuhiljaa. Niistä 'Poitsila', 'Olga' ja 'Tervasaari' on jo laskettu mereen. 'Virolahti' on myös korjattu ja valmis alkamaan kulkunsa."

Haminan Sanomat 14.4.1910: "Meriliikkeen woi jo Haminassakin pitää alkaneena, sillä toissa päiwänä laskettiin höyrylaiwa Tervasaar wesille ja on se jo ollut liikkeelläkin."

Haminan Sanomat 17.11.1910: "Höyrylaiwa 'Terwasaaresta' katkesi potkurin akseli tiistai-iltana proomuja hinatessaan Rampsin karin lastauspaikan lähellä. Sattui vielä niin onnettomasti, että potkuri ja pieni osa akselia irtaantuiwat ja putosiwat pohjaan. Aluksen sekä proomut hinasi 'Poitsila' rantaan. 'Terwasaari' lopettaakin kulkunsa tältä purjehduskaudelta tähän."

Teknisiä tietoja (laivadata.fi)

Mitat 50x12x4½ jalkaa
Höyrykone 15 hv compound lauhduttajalla
Telakan valmistusnumero 438, omistaja herra Aladin, Hamina
Nimenä telakan kirjoissa Tjärholmen


Olga (3)

Fredrikshamns Tidning julkaisi 17.8.1895 uutisen, jonka mukaan Haminassa kadettikoulun huutokaupasta käytettyjä vaatteita ostanut tataari putosi nyytteineen veteen yrittäessään astua Kotkaan menevään Olga-laivaan.

Fredrikshamns Tidning 13.8.1896 julkaisi seuraavan ilmoituksen: "Muuttunut höyryvenevuoro. Huomenna sunnuntaina klo ½9 aamupäivällä lähtee täältä Kotkaan höyryvene Olga tavatakseen Kotkassa höyrylaiva Fredrik Wilhelmin matkallaan länteen."

Ilmoitus Kotkan Uutiset-lehdessä 26.5.1897: "Höyrypaatti Olga vuokrataan yksityisille sekä hinauksiin."

Haminan Sanomat 25.7.1899: "Karille törmäsi wiime sunnuntaina Seiskarista olewakaljaasi lähelle Kapsaarta. Höyryalus Skruf tullessaan Mäntlahdelta huwimatkalta koetti lähes tunnin ajan kiskoa sitä irti mutta turhaan, sillä alus oli ajautunut kahden kiwen wäliin. Eilen käwi höyrylaiwa Olga wetämässä aluksen pihdeistään irti."

Vuosina 1899-1909 oli Olga ahkerassa käytössä kuljettaessaan huvimatkalaisia milloin minnekin, Viipuriin, Pitkäpaateen, Kotkaan ja Helsinkiin.

Haminassa ilmestynyt Koitar-lehti julkaisi 21.7.1900 ilmoituksen:"Löydetty. Vaaleanruskea jahtikoira löydettiin merestä Haminan ja Kotkan wälillä. Omistaja saa sen periä Höyrylaiwa Olgasta."

23.8.1900 Koitar julkaisi uutisen, jonka mukaan Kymin vaivaistalosta karannut "wähän mielenwiasta oleva nainen" tuppaantui Viipurin läänin kuvernöörin juttusille tämän ollessa virkamatkalla Haminasta Kotkaan höyrylaiva Olgalla.

Koitar-lehti edelleen kirjoitti 11.8.1903 uutisessaan höyryvene Olgan päällikön Aaron Lautalan pelastaneen Kotkassa Vanhan sahan rannassa "lautatarhanhoitaja Suomalaisen wähäisen pojan Uunon", kun tämä oli pudonnut mereen leikkiessään muiden pikkupoikien kanssa rannassa.

Koitar-lehti 30.5.1907 kertoi uutisessaan höyrylaiva Olgan hinatessaan parkkilaiva Suomea Tervasaaren laituriin painoi tuuli parkin keulan matalaan ja laiva jäi siihen kiinni. Höyrylaivat Olga ja Pontus yrittivät sitä irti tuloksetta. Kotkasta tullut hinaaja Poitsila pyydettiin apuun mutta parkki irtosi vasta, kun sen suolalastia oli vähennetty proomuihin.

Haminan Lehti 5.5.1908: "Laiwaliike Haminan sisäsatamassa alkanut. Eilen laskettiin wesille höyrywene Pontus Ristiniemessä ja tänään lasketaan höyryalus Olga. Terwasaaren rannalla talwiteloilla olleet höyryalukset lasketaan myös mereen tuota pikaa."

Haminan Sanomat kertoi 28.11.1908 Olgan saaneen pienen vuodon lahdella jäitä särkiessään.

Haminan Sanomat 11.11.1909: "Julkisella huutokaupalla, joka pidetään keskiviikkona kuluvan marraskuun 17 pnä klo 12 päivällä, myydään 11 kpl. Kauppaneuvos C. H. Ahlqvistin kuolinpesälle kuuluvia vahingoittuneita proomuja Ristniemen sahan- ja Hailikarin rannoilla Haminan lahdella. Höyrylaiva Olga tahi Pontus lähtee klo puoli 12 huutokauppapäivänä Hietakylän laivasillasta huutokauppapaikoille, ottaen mukaansa halukkaita ostajia."

Haminan Sanomat julkaisi 21.12.1909 kookkaan ilmoituksen, jossa myydään kauppaneuvos C. H. Ahlqvistin kuolinpesälle kuuluva Ristiniemen tehdasalue, saha, lasitehdas kalustoineen, mm. siihen kuluvat 20 proomua ja hinaajahöyry Olga.

Haminan Sanomat mainitsee uutisessaan 27.1.1910 sahanhoitaja E. (Edward?) Danskan Kotkasta ostaneen kauppaneuvos Ahlqvistin perillisiltä hinaajahöyryn Olga, kauppahintaan 12.000 mk. Laivaa tullaan uutisen mukaan käyttämään hinaajana Kotkassa.

Olga-laivan taru näillä vesillä päättyi Haminan Sanomien 21.5.1910 julkaisemaan pikku-uutiseen:
"Höyrylaiwan kauppa. Sahanhoitaja Danska on myynyt Olga nimisen höyrylaiwan Kajaanin puutawarayhtiölle. - Alus menee wesitse Iisalmeen, josta se junalla viedään Kajaaniin."

Teknisiä tietoja:

Rakennettu raudasta Wahlin konepajalla Varkaudessa 1895, tilaaja C. H. Ahlqvist
Pituus 17,20 x leveys 4,10 metriä
Compound-höyrykone 35 hv, uusi kattila 1912
26,32 brt, 7,09 nrt
Omistajat: 1895-1910 C. H. Ahlqvist
                   1910-         Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö
Myöhempi nimi Kajaani IV
Alus liikkuu nykyisin Oulujärvellä!





Jalo

Kotkan Uutiset 4.6.1905:




Kotka Nyheter 21.4.1906: "Höyrylaiva Jalo, joka kuuluu Viipurin höyrylaivaosakeyhtiölle, alkaa tulevalla purjehduskaudella välittämään liikennettä Viipuri-Vehkalahti."

Koitar 17.5.1906:


Koitar 22.5.1906:


Woikka

Haminan Sanomat 16.5.1908 "Kymi osakeyhtiölle on Kotkasta tänne ostettu höyryhinaajalaiwa Helmi, joka eilen saapui tänne Woikka-nimisenä. Alus tulee Haminassa toimimaan hinaajana."

Enemmän tästä laivasta löytyy otsikon 'Yksityisten kauppiaitten ja yrittäjien laivoja' takaa Helmi-nimellä.


Säkkijärvi

Haminan Sanomat 16.6.1908:

Eteenpäin 11.6.1910:

Etelä-Suomi 27.6.1911 kirjoitti Kansallismielisen Nuorisoliiton kesäkokouksesta Kotkassa, jolloin juhlavieraat, noin 500 henkeä tekivät huvimatkan Suursaareen laivoilla Säkkijärvi, Kotka, Sampo ja Kaima.

Eteenpäin 8.8.1911:

Kuva Arvo Pitkäpaasi

Höyrylaiva Säkkijärvi jatkoi huviajossa Kaakkois-Suomen kaupungeissa mutta linjaliikennettä se ei edelleenkään harjoittanut.
Huhtikuun loppupuolella se oli yksi niistä viipurilaisista laivoista, joilla viimeiset punaiset pakenivat Viipurista ja se katosi joksikin ajaksi Venäjälle.
Lokakuussa 1920 se kuului laivalistalle, jotka Neuvosto-Venäjä palautti Tarton rauhansopimuksen mukaisesti.

Teknisiä tietoja:

Rakennettu teräksestä Porissa W. Rosenlew & Co 1897
Pituus 28,50 x leveys 5,35 x 2,12 metriä
Höyrykone 100 eff. hv
Omistaja 1918 Wiipurin Höyrypursi Oy


Salama

Etelä-Suomi 25.7.1908: "Höyryweneen kauppa. Kotkan satamatyöntekijäin osuuskunta on myynyt höyryweneensä Wei-Hai-Wei hra E Silwolle Haminaan. Kaupan wälitti Kotkan Liiketoimisto."

Fredrikshamns Tidning, Haminan Lehti ja kotkalainen Eteenpäin julkaisivat kaikki 8.8.1908 ilmoituksen, jonka mukaan höyryalus 'Salama' välittää liikennettä arkisin neljä edestakaista vuoroa ja sunnuntaisin kolme vuoroa päivässä Haminan ja Ristiniemen välillä. 
"Vuorojen välillä laivaa vuokrataan hinauksiin ym. josta voi sopia laivan päällikön tai kauppias E Silvon Ristiniemestä kanssa, puh. 115."

Eteenpäin 11.8.1908 (Uutinen): "Säännöllinen laiwakulku Haminan ja Ristiniemen wälillä on nyt pantu toimeen. Äsken ostettu Höyrywene Salama kulkee tämän wälin useamman kerran päiwässä ja wie matkustajat huokeasta hinnasta."

Eteenpäin 11.8.1908: "Kilpapurjehdus haapioilla, sisäänkirjoitus puoli 1 ip. Höyrylaiva SALAMA kuljettaa juhlayleisöä Tervasaaren ja Hanaholman välillä hinta edestakaisin 30 p:iä."


Haminan Sanomat 25.8.1908: "Huwimatkan Majasaareen toimeenpani Haminan raittiusyhdistys wiime sunnuntaina ja otti retkeen osaa toista sataa henkeä. Saareen hinasi matkailijat proomussa höyrywene Salama."
Salama ei kuitenkaan saanut proomua irti rannasta ja lähti Haminaan hakemaan apuvoimia. Yöllä tuli Haminasta avuksi Pontus ja myöhemmin vielä Woikka. Kun vihdoin päästiin liikkeelle, erehtyivät hinaajat loistojen valoista ja matkalaiset tekivät kierroksen Uolion ja Kattilasaarten ympäri. Nuokon suojissa sitten odotettiin päivänvaloa ja aamulla päästiin onnellisesti takaisin Haminaan.

Haminan Sanomat 12.12.1908: "Höyryweneen kauppa. Kauppias E Silwo ym. owat myyneet omistamansa Salama nimisen höyryweneen herra M. Multalalle Lahteen."

Tuliko tästä Multalan omistuksessa 'Toivo' ?


Rengas

Rengas oli Virolahtelaisten kauppiaiden yhteishanke, suuri 40-jalkainen moottorivene, joka oli tarkoitettu hinaukseen ja matkustajaliikenteeseen. Aluksesta enemmän juttua moottoriveneiden yhteydessä.


Aino

Kotka Nyheter kertoi 6.11.1909 uutisessaan, että Haminassa ollaan perustamassa höyrylaivayhtiötä ylläpitämään meriliikennettä Kotkan ja Haminan välillä.

Etelä-Suomi 9.12.1909: "Laiva ostettu välittämään liikettä Haminan ja Kotkan välillä. Kauppaneuvos K. Aladin ja kapteenit Anton ja Alexander Mäkelä ym. ovat ostaneet Aino nimisen rautaisen laivan kauppias Vesterholmilta Mikkelistä. Kauppahinta 20.000 markkaa. Aino on uudenlainen, nopeakulkuinen ja hyvin päällystetty. Siinä on kolme hyttiä kannella, tupakkahytti alhaalla sekä salonki ja ruokasalonki. Nykyään on laivalla sisävesiliikenteelle sopiva höyrypannu, mutta tulee siihen meriliikennettä varten asetettavaksi uusi suurempi pannu. Odotetaan siitä sitten tulevan niin nopeakulkuisen, että se ehtii kulkea tunnissa Haminan ja Kotkan välin."

Eteenpäin 13.5.1911: "'Aino', Haminan ja Kotkan wälilläwä höyrylaiwa aloitti toissa päiwänä säännöllisen liikenteensä. Alkaminen myöhästyi kuten aikaisemmin on kerrottu, potkuriakselin katkeamisen tähden."

Eteenpäin 16.5.1911:


Teknisiä tietoja

Rakennettu Joroisissa Lehtoniemen telakalla (A. Krank) 1893
Pituus 21,10 m x leveys 5,32 m x syväys  1,06 metriä
Höyrykone 15 hv 
29 nrt
Nopeus 10 solmua
Tilaaja Juho ja Pekka Jalkanen, Anttola
Omistaja 1897 kauppias A. W. Westerholm, Mikkeli


Sandels

Kotka Nyheter 14.12.1909: "Höyrylaiva Sandels tulee ensi kesänä asetetuksi linjalle Kotka-Hamina. Kuten tunnettua Sandelsin pitäisi olla elegantisti sisustettu höyrylaiva, jossa on kaksi kantta, iso salonki, buffetti ja keittiö, lisäksi se on nopeakulkuinen, noin 10 solmua. Sandels ottaa mukavasti 100 matkustajaa ja sen lisäksi 90 tonnia lastia. Tavoitteena on saada mukava matkustajalaiva säännölliseen päivittäiseen liikenteeseen linjalle Kotka-Hamina."
Kuvalaina Turkusteamers.com


Ristiniemi

Eteenpäin 9.5.1911: "Laiwaliike Haminassa. Ristiniemeen saapui Turusta sieltä ostettu hinaaja 'Ristiniemi', entiseltä nimeltään Jeppe."

Jatkosodan aikana oli Kotkan rannikkolinnakkeiden käytössä haminalainen höyryhinaaja Ristiniemi, joka oli varustettu 57 mm tykillä. Olikohan sama vai Kotkassa 1928 rakennettu hieman suurempi?

Ejder

Haminan Sanomat 23.5.1911: "höyrywene 'Ejder' tulee ensi keskiwiikosta, huomisesta päiwästä, wälittämään liikettä Ristiniemen ja laiwasillan wälillä, lähtien Ristiniemestä joka aamu klo 7 ja laiwasillasta klo puoli 9. Muina aikoina wuokrakaudesta saadaan paattia wuokrata hinaukseen y.m., josta lähemmin telefonitse N:o 48."

Tämä höyryvene oli  ostettu Kymiin 1903, Johan Edvard Parila liikennöi sillä Kymijoella nimellä Eider. Myöhemmin, noin 1906 omistajiksi vaihtuivat kotkalaiset kauppiaat Jäntti ja Teittinen, he taas möivät laivan Haminaan isännöisijä A. Pettersonille ja kauppias Paul Demidoffille 1911.

Haminan Sanomat 31.8.1911:

Haminan Lehti 22.6.1912 kertoo, että Pettersson ja Demidoff möivät aluksensa asemapäällikkö O. A. Söderströmille Vesijärvelle.


Adlercreutz


Keväällä 1912 selvisi, että vähän yli 20-vuotias viipurilaislaiva Adlercreutz tulee välittämään liikennettä Viipurin-Virolahden-Haminan välillä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti