Yksityisten kauppiaitten ja yrittäjien laivoja

Hufvudstadsbladet-lehden 25.5.1878 mukaan Kotkassa oli 13 pientä höyryvenettä. Saa nähdä, montako niistä löydän? Ongelmana on se, että ensimmäiset lehdet Kotkassa ilmestyivät vasta neljä vuotta myöhemmin vuonna 1882. Sitä vanhemmat tarinat pitää yrittää löytää lähinnä Viipurissa ja Helsingissä ilmestyneistä lehdistä.
Tähän mennessä olen löytänyt seuraavat: (Ensin nimi, sitten omistaja, kolmanneksi vuosi, jolloin ensimmäinen lehtimaininta)

Thure, Ahlqvist 1866
Lintu, Ahlqvist, myyty 1882
Lennart, C. M. Björklund, 1874
Ellen, Ahlqvist, 1876
(Olga, Ahlqvist, 1878, Haminassa?)
Huth, Gutzeit, 1872
(Kotka, Gutzeit, 1872, vain Päijänteellä?)
Anne, Gutzeit, 1876
Hovinsaari, Hovinsaaren saha, 1876
Alert, Wahl, 1873
Alli, Wahl, 1873
Sunila, Sunilan höyrysaha, 1874
Halla, Halla Oy, 1873
Halla II, Halla 1875
Alku, Halla Oy, 1878

Lista on vielä puutteellinen, ainakin Hackmanilla pitää olla joku hinaaja Uudella sahalla? Myös Karhulassa luulisi jo silloin olleen joitakin  laivoja? 

Lehtien mukaan viisi vuotta myöhemmin höyryveneitä oli jo 22. Yritän listata nekin tähän.

Sunila

Wiborgs Tidning-lehti kirjoitti 31.3.1874 Viipurin konepajan toimittaneen Sunilan höyrysahalle kolme höyryvarppaajaa, joista yksi 12 hevosvoimainen sijoitettiin Kotkaan, 18 hevosvoimainen Päijänteelle ja 16 hevosvoimainen Keiteleelle. Jutussa mainitaan, että viimeeksi mainitusta tulee ensimmäinen höyrylaiva Keiteleellä.

Hufvudstadsbladet julkaisi 1.8.1874 laivalistan, jossa ulosselvitettyjen luettelossa mainittiin höyryvene Sunila, kapteeni A. Autio, Sunilaan Kymiin kappaletavaralastissa.

Edelleen sama lehti mainitsi 5.8.1875, että hinaaja Sunila n:o 2 oli palanut Jyväskylässä.

Lennart

Lennart mainitaan ensimmäisen kerran Hufvudstadsbladet-lehdessä Kotkan yhteydessa 6.9.1874, kun se hinasi Kotkaan purjehduskilpailuun osallistuvia veneitä, kuljettaen myös yleisöä kilpailupaikalle.

Helsingfors Dagblad 3.1.1881: "Muutama vuosi sitten Stenberg & Poikien telakalla rakennettu höyryvene Lennart, joka on aikaisemmin kuulunut edesmenneelle kihlakunnanoikeusneuvokselle Lennart af Forsellesille on Suomen Yhdyspankki myynyt herra kapteeni C. M. Björklundille 16.000 markalla. Alus, joka pääasiallisesti on varustettu hinaukseen, pitäisi uuden omistajan mukaan ottaa käyttöön ja sijoittaa Kotkaan."

Hufvudstadsbladet edelliseltä päivältä kertoo alusta viime aikoina käytetyn hinaajana Kotkassa.

Kotka Notis&Annonsblad kirjoitti 11.6.1887, kuinka Lennart syttyi tuntemattomasta syystä palamaan Helsingissä Sörnäisten höyrysahan luona. Sahan työntekijät sammuttivat palon, vain aluksen kansi tuhoutui tulessa ja laiva pääsi omin voimin Hakaniemeen korjattavaksi.

Kotka Notis&Annonsblad 28.5.1891: "Viime sunnuntaina iltapäivällä saapui tänne Loviisasta, jossa oli pidetty konsertti edellisenä iltana, 20 akateemisen lauluyhdistyksen jäsentä höyrylaivalla Lennart, kapteeni C. M. Björklund."

Myöhemmin alus siirrettiin Laatokalle. Siellä sen omistajia olivat ainakin sortavalalainen Osakeyhtiö Haahti 1912 ja salmilainen laivuri Simo Sorsa 1920.

27.7.1920 Diesen Wood Oy:n hinaaja 'Maggie' ajoi sen kylkeen Hirvosen lastauspaikan luona lähellä Mantsin saarta sillä seurauksella, että höyrypannu räjähti ja alus upposi muutamassa minuutissa. Ainakin kolme henkilöä kuoli.
Aluksen arvo oli noin 200.000 markkaa.

Teknisiä tietoja (Suomen Kauppalaivasto 1918, 1920 Helsinki)

Rakennettu raudasta Helsingissä J. D. Stenberg ja Pojat telakalla 1874
Pituus 22,85 x leveys 4,23 x 1,94 metriä
45,98 brt, 26,28 nrt
Omistaja 1918 Haahti Oy Käkisalmi/Pyhäjärvi W.l.

Hovinsaari (1)

Kotkansaaren pohjoispuolella oli Kymin kuntaan alunperin kuulunut Kymijoen haarojen muodostama Hovinsaaren kruununpuisto, josta 1873 metsähallituksen huuutokaupassa myytiin sahan paikaksi eteläisin osa. Tuolle tontille perusti ensimmäisen sahan kenraali Strandelskjöld. Saha vaihtoi useasti omistajaa ja lopulta sen osti Gutzeit.

Morgonbladet 4.12.1876: "Hovinsaaren sahayhtiölle kuuluva kuljetus-höyrylaiva Hovinsaari tuli perjantaina Pohjoissatamaan (Helsingissä, PT) ja alkoi toissa päivänä murtaa itselleen tietä Stenberg & Poikien telakalle, jossa laiva olisi pitänyt ottaa ylös telakalle talveksi. Laiva alkoi vuotaa ja upposi 14 jalan syvyyteen, vain korsteeni jäi pinnalle."

Kotkan Sanomat 25.11.1885: Wallattomuutta. Yöllä eilistä päiwää wastaan tapahtui täällä taas eräänlainen ilkityö, jonka kaltaiset walitettawasti eiwät ole harwinaisia kaupungissamme. Hinauslaiwa 'Hovinsaari' löydettiin nimittäin eilen aamulla upotettuna pohjaan jonkun wenttiilin awaamalla. Sukelluslaiwan 'Assistant' täytyi kutsua awuksi sitä pelastamaan."

Kotka Notis- och Annonsblad 21.8.1886: "Karilleajo. Höyrylaiva 'Hovinsaari' törmäsi pohjaan 18. tätä kuuta Helsingin Eteläsatamassa niin kutsutulla Keisarinkarilla ja onnistui vasta kahden tunnin haalaten ja varpaten tulla vapaaseen veteen."

Matti

Kauppias Matti Silvo osti omaan käyttöönsä sekä myös vuokrattavaksi veneen, jonka risti omaksi kaimakseen.

Kotka Notis&Annonsblad-lehti 27.5.1882: "Kauppias M. Silvo osti tänne Helsingistä pienen höyryveneen, joka tullaan asettamaan proomujen hinaukseen ja huvimatkoihin."

Sama lehti julkaisi 8.7.1882 ilmoituksen: "Höyryvene 'Matti', joka on saanut uuden höyrypannun ja on täydellisen hyvässä kunnossa, on vuokrattavissa kaikkeen, mihin se on sopiva.
Lähemmin M SILVO"

Edelleen sama lehti julkaisi elokuussa 1882 yleisökirjoituksen, jossa huvimatkalla Kotkasta Loviisaan mukana ollut matkustaja valittaa kauppias Matts Silvon käyttäytymistä tämän toimiessa oman laivansa päällikkönä. Silvo ei ollut löytänyt väylää Kotkasta Loviisaan, vaan oli joutunut kärhämään erään matkustajan kanssa eksyttyään vain vähän matkaa ennen Loviisaa. Silvo oli palannut laivallaan takaisin Kotkaan ja jättänyt seurueen oman kohtalonsa varaan. Kirjoittaja varoittaa muita Matti-laivan käyttäjiä kauppias Silvosta.

Kotkan Sanomat-lehti julkaisi 23.7.1884 uutisen "Kansakoulun opettaja Hätös-vainajan hautajaisista...höyryveneillä Matti ja Kyminsuu Kymin hautausmaalle..."

Kotka Notis&Annonsblad 4.7.1885: "Pieni 'Matti' jolla kaupunkilaiset ovat kulkeneet monta tyydyttävää huvimatkaa, on jättänyt seutumme ja muuttanut Viipuriin, jossa se ilmoittelee vuoroista kaupungin ja Huusniemen välillä."

Kotka Notis&Annonsblad 7.8.1886 julkaisi seuraavan ilmoituksen: "Raittiusyhdistys Kotka viettää huomenna vuosijuhlaansa Pirköyrin saarella. Ohjelma: Juhlapuhe, soutua, kuorolaulua, esitelmä. Höyrylaiva 'Matti' ylläpitää yhteyttä juhlapaikan ja höyrylaivalaiturin välillä alkaen klo 11 a.p. jatkaen iltaan kello 9 asti. Meno-paluumaksu 30 p., lapsilta 15 p:niä."

Kotka Notis&Annonsblad 10.9.1887: "Myös höyryvene 'Matti', joka kuuluu kauppias Silvolle, kuuluu tulleen myydyksi, ainakin sen myynnistä on käyty neuvotteluja."

Munter

Kotkan Sanomat 8.8.1883: Onnettomuus. Kuluneen heinäkuun 31 p. sai höyrywene 'Munter'in koneenkäyttäjä, ollessaan awullisena erään höyrypannun laskemisessa laiwasillalta lotjaan, päänsä melkein nahattomaksi. Miehen henki on waarassa."

Kotka Notis&Annonsblad 10.10.1885 "Kauppias Hampfin höyryvene Munterin huomattiin uponneen viime tiistaina Pakkahuoneen laituriin siten, että vain osa piipusta oli pinnan yläpuolella näkyvissä. Luultavasti oli veneen venttiilit jotkut pahansuopaiset ihmiset avanneet."

Ilmoitus lehdessä Kotka Notis&Annonsblad 27.10.1883: "50 mk palkkio luvataan sille, joka voi ilmiantaa tai näyttää sen tai ne pahantekijät, jotka yöllä jokin aika sitten avasivat höyryvene Munterin venttiilit sillä seurauksella, että se seuraavana aamuna oli vettä täynnä ja sitä edellisenä yönä oli vahingoittanut veneen höyrypilliä. F. Hampf."

Kauppias Fredrik Hampf oli mukana monissa liiketoimissa Kotkassa, hän oli mm. kauppias ja palovakuutusyhtiön asiamies.

Sama lehti kertoo 10.10.1885 vastaavanlaisesta ilkiteosta samaa höyryvenettä kohtaan. Hampfilla taisi olla joku vihamies!

Hovinsaari (2)

Kotka Notis&Annonsblad 30.4.1887: "Hinaajahöyrylaiva myytävänä. Hinaajahöyrylaiva 'Hovinsaari', rakennettu 1879 J. D. Stenberg & Söner Helsingissä, 40 hv, pituus 62,2 jalkaa, leveys 14,35 jalkaa, syväys 8 jalkaa. Alus on varustettu pienellä salongilla ja 2 hytillä ja siinä on skanssi miehistölle. Niin laiva kuin varustuksetkin ovat täydessä kunnossa ja se on nähtävänä Kotkassa. J. Balthasar"

Kotka Notis&Annonsblad 10.9.1887: "Hinaajahöyrylaiva Hovinsaari, joka kuuluu F. von Frenckellin sahaosakeyhtiölle, on myyty Pietariin 500 ruplalla."
Näihin aikoihin lopetettiin sahaustoiminta kokonaan Hovinsaaren sahalla, vasta kesällä 1889 toimintaa jatkettiin.

Zerlina

Kotka Notis&Annonsblad 2.7.1887 kertoo Hackmanin Sunilan sahan höyryveneen Zerlina tuoneen Sunilan sahan ammattihenkilöstöä Juhannuksen viettoon Elisabethin saarelle. Illan mittaan meno saarella vain kiihtyi ja lopulta joku sunilalainen työnsi järjestystä ylläpitämässä olleen konstaapelin alas korkealta vallilta. Kun poliisi turhaan yritti saada tekijän selville hän lopulta nousi Zerlina-laivan kyytiin, jolloin koneenkäyttäjä lähti konstaapeli kyydissään ajamaan pois saarelta jättäen virkavallan edustajan lopulta Norjan sahan laituriin. Kun tekijää ei vieläkään saatu selville, haastettiin aluksen kuljettaja Karl Dalman käräjäoikeuteen. Lehti ihmettelee sitä, että veneen kyydissä oli ollut myös sahan työnjohtaja, joka ei ollut mitenkään puuttunut tilanteeseen. 

Pari viikkoa myöhemmin 13.7. Zerlina mainitaan Fredrikshamns Tidning-lehdessä, jolloin se oli kuljettanut satakunta huvimatkalaista Porvoosta Loviisaan.

Tätä alusta eivät mitkään löytämäni laivakalenterit tunne.

Lisäys: Tähän löytyi tieto 10.2.2017 hienolta https://www.laivadata.fi/ sivustolta:

Rakennettu Varkauden telakalla 1880
Rakennusnumero 89
Mitat 16,9 x 3,0 x1,0 metriä

Telakan piirustus em. sivustolta

Fix (1)

Åbo Unterrättelsel -lehti kertoo 4.6.1887 Crichtonin telakan tehneen Viipuriin herra G. H. Björnströmille puisen höyryveneen, jonka mitat olivat 30' x 8'2'' x 3'6'', varustettu 2-sylinterisellä 10 i-hv höyrykoneella.

Wiipurin Uutiset 29.3.1888: "Myytäwänä höyrywene Fix 2 hwoimainen, oikeutettu kuljettamaan 22 matkustajaa, rak. Turussa 1886."

Kotka Notis&Annonsblad 21.7.1888: Purjehduskilpailun aikana tulee höyryvene 'Fix' ylläpitämään liikennettä kaupungin ja Elisabethin välillä. Lähtöaika on jokaisella tunninlyönnillä alkaen klo 9 aamulla laivasillasta. Maksu 25 p. per henkilö. Torvimusiikkia koko päivän Esisabethissä.
Elisabeth oli Varissaaren vanha nimi ja se oli vuosia pursiseuran tukikohtana.

Kotka Notis&Annonsblad 28.7.1888: Luth. Evank. Yhdistyksen juhlan ajan tulee höyryvene Fix ylläpitämään vuoroja Kotkan ja Karhulan välillä sunnuntaina 29 tätä kuuta. Matkustajamaksu 25 p. Lähemmin laivalla."

Edelleen sama lehti 13.7.1889: "Kilpapurjehdukseen huomenna tulee höyryveneet Fix ja Olga ylläpitämään säännöllisiä vuoroja kaupungin ja Elisabetin välillä alkaen klo 9 aamulla. 
Musiikkia ja tanssia tarjolla saarella, sisäänpääsy sinne on maksuton."

Kesällä 1890 hoitivat höyryt Fix ja Olga säännöllisesti liikennettä Varissaareen pursiseuran paviljongille.

Kotka Notis&Annonsblad 19.3.1891: "Höyrylaivakauppa. Puolet höyryveneestä Fix on lasitehtailija Otto Karlsson myynyt apteekkari Hj. Grahnille."

Kesäksi 1892 Fixin omistajaksi oli muuttunut yhtiö, jonka omistivat apteekkari Grahn ja tullipäällysmies G. B. Hellstén. Samalla Fixin pariksi lähiliikenteeseen tuli kyseisen yhtiön höyryvene Elsa.
Fredrikshamns Tidning 7.4.1894: "Höyryveneen Fix, joka kuuluu yhtiölle Kotkassa, on ostanut kauppias A. W. Meyer täältä (tarkoittaa Haminasta, PT), joka aikoo asettaa veneen hinauksiin ja huvimatkoihin kaupungin ympäristössä."

Alus jatkoi elämäänsä Fanny-nimisenä ja lopulta upposi matkustajalaiva Björneborgin hinauksessa Haminasta Viipuriin 1894. Tarina tästä Haminan höyryjen yhteydessä.

Olga (2)

Kotka Notis&Annonsblad 13.7.1889: "Huomisen kilpapurjehduksen johdosta tulevat höyryveneet Fix ja Olga aamusta kello 9 alkaen välittämään liikennettä kaupungin ja Elisabethin välillä. Lähtöaika joka täysi ja ½ tunti."

Saman lehden numerossa 21.6.1890 oli kaksikin eri ilmoitusta Olga-laivan liikenteestä Elisabethin saareen.

Edelleen Kotka Notis&Annonsblad julkaisi 8.12.1892 yleisökirjoituksen, jossa William Ruthin omistaman höyryvene Karhun matkustaja kertoi Karhun ja pienemmän höyryveneen Olgan yhteentörmäyksen syistä. Hänen mukaansa molempien laivojen syyksi törmäily pitää panna, Olga teki vääriä ohjailuliikkeitä, Karhulla ei ollut kulkuvalot sytytettyinä iltahämärässä, sillä sen ajomies ei ollut ehtinyt lamppuja vielä öljyllä täyttää.

Lovisa (1)

Kotka Notis&Annonsblad 27.7.1889 kertoo Luterilaisen evankeliumiyhdistyksen Kotkan osaston vuosijuhlasta, jonne saapui juhlavieraita Loviisasta höyryvene Lovisalla.

Kotka Notis&Annonsblad 8.6.1893: "Myyty höyryvene. Höyryvene Lovisan on A. Terichoff osakeyhtiö myynyt tehtailija Levinille 5.000 markalla."

Laguksen pursi

Kotka Notis&Annonsblad 8.3.1890: "Melkein uusi höyryvene, varustettu huvi- ja metsästysmatkoille, myydään halvalla omistajan vaihdettua kesäasuntoa. Lähemmät tiedustelut asemapäällikkö G. Lagus."
Lagus ei ollut rautateillä töissä vaan oli paikallisen lennätinaseman päällikkö.

Elsa (1 ja 2)

Höyryvene Elsa ja sen seuraaja hinaaja Elsa kulkivat aikoinaan myös Kotka-Hamina-linjalla joten niiden tarina on kirjoitettu Haminan höyryt-otsikon alle.

Tässä kuitenkin yksi ilmoitus malliksi, Kotkan Sanomat 14.5.1895:

Johnny

Kotka Notis&Annonsblad 7.6.1890: "Uponnut alus. Höyryvene 'Jonny', kun sen laivanselvittäjä kyydissään menneenä maanantaina olisi pitänyt laskea kulussa olevan purjealuksen sivuun, törmäsi väärän ohjailun takia kovasti aluksen keulaan niin, että se otti vettä ja sen seurauksena upposi niin nopeasti, että miehistö tuskin ehti pelastautua. Sukellusvarusteet aluksen, joka makaa kahdeksan sylen vedessä keskellä väylää nostamiseksi kuuluvat hankitun Suursaaresta."

Kotkan Sanomien 11.6.1890 mukaan Johnny saatiin ylös ja hinattiin maalle korjattavaksi.

Haminan Sanomat 1.11.1892: "Ilkiwaltaisuuttako? Wiime lauantaiaamuna huomattiin Kotkan laiwalaituriin kytketty höyryalus 'Johnny' uponneeksi ja makaawan meren pohjassa. Nostamistyöhön ryhdyttiin heti ja saatiinkin se jo aamupäiwällä pelastushöyry 'Karin´in' awulla ja sukeltajan käytyä kerran pohjassa, yläilmoille taaskin. Syytä tähän ihmeelliseen uppoamiseen ei warmaan tunneta, waan otaksutaan tässä ehkä piilewän ilkityön."

Kotka Notis&Annonsblad 27.8.1896 (ilmoitus): "Höyryvene Johnny 3 nimellisen hevosvoiman koneella, rakennettu teräspellistä myydään halvalla. Lähempiä tietoja antaa Herra Arthur Dromberg. J. W. Drombergin kuolinpesä."

Mitään muuta tietoa tästä aluksesta en ole löytänyt, ehkä joskus jotain ilmenee? Jos jollain harvoista lukijoistani on tietoja näistä laivoista, olen etukäteen kiitollinen saamastani avusta.

Johnny 1890 Kuvalaina SLHY

Fix (2)

Apteekkari Hjalmar Grahn tilasi Paul Wahl & Co:n Pirttiniemen telakalta Varkaudesta 1893 hinaajalaivan. Myöhemmin aluksen omistajaksi tuli tullitarkastaja G. B. Hellstén.
Alus toimitettiin tilaajalle toukokuussa 1894.

Kotkan Sanomat 26.5.1894: "Aamiais-päivällistä soitolla tarjotaan Elisabethin huvimajalla Sunnuntaina t.k. 27 p:nä kello 12 päivällä. Charles A. Lindström
Höyryalus 'Elsa' lähtee kello ½12 ja 'Fix' kello ½12 e.pp."

Kotkan Sanomat 14.8.1894: "Höyryalus Fix tekee sunnuntaina 19 p.t.k. täältä matkoja Sunilan kansanjuhlalle k:lo 2½, 3 ja 3½, Sunilasta taasen k:lo 10 ja 11 j.pp."

Kotkan Sanomat 2.7.1895: "Hukkumaisillaan oli sunnuntai iltana satamassa apteekin oppilas Nygård, joka kaatui palkoweneestään mereen. Paikalle saapui höyryalus 'Fix' jossa olijat auttoiwat hukkuwan pälkähästä."

Kotkan Sanomat 3.8.1895: "Kahvikonsertti on huomenna klo 5:stä illalla Elisabetissa. Höyryalus 'Fix' kuljettaa sinne yleisöä."

20.7.1898 oli Fix jälleen pelastustehtävissä, kun se poimi merestä kaksi Hallasta soutuveneellä purjehtinutta miestä, joiden veneen oli tuulen puuska kaatanut. (K.S. 21.7.1898)

Kotkan Uutiset kirjoittaa 4.6.1899, kuinka kaksi venäläistä upseeria sotalaivalta Rabotnik, luutnantti ja 'midshipsmanni' olivat poistuneet perjantaiaamuna 2.6. Seurahuoneen ravintolasta juhlittuaan tovereittensa kanssa. Satamassa he kävivät tullikatsantomies Hellsténin höyryvene Fixin kimppuun heittäen mereen tavaraa sekä yrittäen raastaa kajuutassa nukkunutta veneen päällikköä Oskar Piiparia ulos. Kun se ei onnistunut, määräsivät he kolme merisotamiestä avukseen. Laiturilla ollutta poliisikonstaapeli Huttusta he löivät kepillä päähän ja vihdoin poistuivat. 
Tunnin kuluttua saapuivat herrat takaisin lisävoimin ja murtautuivat ikkunan särkemällä Seurahuoneelle herättäen nukkuvat hotellivieraat. Upseerit määräsivät sotamiehet käymään käsiksi kasööriin ja pakottivat tämän tarjoilemaan väkijuomia. Ravintolan isäntää he uhkasivat revolverilla, myös laukauksia ammuttiin. Häpäistyään vielä poliisipäällikkö Hagmania he lopulta poistuivat.

Kotkan Uutiset kirjoittaa 29.7.1900 kovasta luodetuulesta, joka aiheutti vesiliikenteelle vaikeuksia: "...oli hinaajahöyry 'Fix' lujilla. Sillä oli tukkilautta hinattawana Howinsaaren ylärannikolle päin, mutta ankara tuuli toikin, 'Fixin' ponnistuksista huolimatta, lautan satamarantaan lähelle laiwasiltaa, josta se kuitenkin saatiin määräpaikkaansa."

Kesällä 1901 'Fix' ajoi säännöllisiä vuoroja Elisabethiin koko kesän, ollen nykyisten Varissaaren tuurien edeltäjä. Erikoista näissä vuoroissa oli se, että menomatka saareen maksoi 15 penniä, takaisin pääsi kymmenellä!

Seuraavana kesänä 'Fix' sai taas itselleen uuden parin, kun se vuorotellen myös Hellsténin omistaman Helmi-laivan kanssa jatkoi Elisabethin liikennettä, välillä hoitaen myös epäonnisen 'Pyttis'-laivan liikennettä Pyhtään suuntaan.

Kotkan Sanomat 2.9.1902:

Fredrikshamns Tidning 18.4.1903: "Höyrylaivakauppa. Läänineläinlääkäri Gustaf Bask (Haminasta, PT)  on ostanut tullitarkastaja G. B. Hellsténiltä tämän omistaman höyryveneen 'Fix'.
Kotka Nyheter samalta päivältä tiesi hinnaksi 5.500 markkaa

Teknisiä tietoja:
Rakennettu Paul Wahl & Co:n Pirttiniemen telakalla Varkaudessa 1893
Tilausnumero 434, rakennusnumero 192, aluksen tilaaja apteekkari Hjalmar Grahn, Kotka
Pituus 12,20m x leveys 2,90 m x syväys 1,1 m
Höyrykoneen teho 9 hv

Varkauden telakan piirustus (laivadata.fi)

Zakarias Hampfin laiva

Kotka Notis&Annonsblad 7.9.1893: "Kaupungin höyryvenelaivasto on saanut lisäyksen. Kauppias Z. Hampf on nimittäin ostanut höyryveneen Varkaudesta."

Lastaaja Nyholmin höyrypursi

Kotkan Sanomat 24.8.1895: Myytäwänä: Neljän hevosen voimainen höyrypursi, kantawa 20 matkustajaa, 29 jalkaa pitkä Lastaaja Nyholmilla Kotkassa."

Edvard

Stuuvari eli ahtaustoiminnan harjoittaja Jöns Bruhn tarvitsi laivaa oman liiketoimintansa harjoittamiseen mutta myös vuokra-ajoihin. 
Edvard pääsi aikansa lehtiin vain ikävien asioiden yhteydessä.

Fredrikshamns Tidning kertoo 1.8.1896, kuinka kotkalaisen höyryvene Edvardin kuljettaja  saapuessaan Haminaan kahden matkustajan kanssa jätti maksamatta satamamestarille laiturimaksua. Vasta kun paikalle oli kutsuttu poliisi, maksettiin siltaraha. Sitäpaitsi Edvard ei ollut siinä kunnossa, että sillä olisi saanut kuljettaa matkustajia, esimerkiksi sillä ei ollut perässään venettä hinauksessa.

Kotkan Sanomissa lukija ihmettelee 3.10.1896, millä pätevyydellä höyrylaivoja kuljetetaan?
Ollessaan Kyminsuu-laivalla matkalla Kymijokea ylöspäin tuli vastaan höyryvene Edvard, jonka kuljettaja ei joko tuntenut tai muuten vaan välittänyt Kyminsuun höyrypillillä antamista ohjailumerkeistä vaan onnettomuuden esti laivoilla olleiden matkustajien kauhuhuudot.     

Viikon päästä edellisestä pääsi Edvard taas saman lehden palstoille, kun Kotkaan matkalla olevan Esther-laivan väki ihmetteli raskaasti lastattua kotkalaislaivaa, olihan pieni höyryvene tungettu täyteen lastausväkeä, jopa sen perässä hinatut kaksi soutuvenettä olivat ylilastatut!

Kotka Nyheter kertoi 18.6.1898, kuinka höyryvene Edvardin miehistö huomasi Hallan lähellä rantaa kohti ajelehtivan jaalan. Kun he nousivat alukseen, löysyvät he kajuutasta kovasti päihtyneen miehen, jota ei saatu hereille. Edvard hinasi jahdin satamaan ja poliisi kutsuttiin paikalle.

Kotkan Uutiset kertoi 5.10.1899, kuinka Edvardin perämies Penttilä nosti kiireelliseen ajoon lähtiessään laivassa nukkuneen kuusivuotiaan poikansa laiturille ja säntäsi matkaan. Parin päivän päästä pojan ruumis naarattiin merestä.

Kotkan Uutiset 28.5.1903 kertoi, miten Edvardin lämmittäjä R. Halttunen kaatui höyryputkea vasten ja sai putken katkettua palovammoja kuumasta höyrystä. Uutisessa ihmetellään, miten höyryputki voi katketa tallaisesta ellei se jo entuudestaan ole viallinen?

Kotka Nyheter 15.5.1906: "Edesmenneen entisen kaupunginvoudin Hugo Sallménin ystäväville ja tututuille täten ilmoitetaan, että maahanpanijaiset ovat Kymin vanhalla hautausmaalla keskiviikkona 16. toukokuuta klo 5,30 j.p.p. Höyryvene Edvard lähtee sinne Kotkasta klo 4 jälkeen puolenpäivän. Sisar"

Teknisiä tietoja:
Rakennettu 1895
Höyrykone 5 hv

Ethel

Myös Ethel oli stuuvari Bruhnin laiva.

Kotkan Uutiset 22.6.1897: "Siistin lisäyksen on Kotkan höyryvenelaivasto saanut herra J. Bruhn'n uudesta höyryveneestä Ethel, joka on rakennettu herrojen J. D. Stenberg & Poikien telakalla Helsingissä ja pituudeltaan 57 jalkaa. Se on mukava huvimatkoihin ja vahva hinaukseen ja lisäksi nopeakulkuinen. Koeajolla eilen saavutti vene yli 9 solmun nopeuden."

Heti alusta alkaen alus teki paljon huvimatkoja ja muita tilausajoja, joten en niistä paljoa kirjoita. 

Kotkan Sanomat 27.7.1897 kertoo Kotkan Merimies- ja Sisälähetysyhdistyksen väliaikaisen saarnaajan järjestämästä jumalanpalveluksesta Suomen suurimmalla purjelaivalla, lähes sata metriä pitkällä, 1467 rekisteritonnisella Hellaksella. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Kotkan satamassa pidettiin jumalanpalvelus laivalla. Paikalle saapui väkeä ainakin viidellä höyryveneellä sekä monilla kymmenillä soutu- ja purjeveneillä. Kirkkoväkeä arvioitiin Hellas-laivalla olleen 800-1000 henkeä.
"Kiitoksella on myöskin mainittawa että höyryweneiden Ethel ja Ainon omistaja antoi nämä weneet yhdistyksen käytettäwäksi liikkeen wälittämistä warten laiwasillan ja laiwan wälillä, josta tulot lankesiwat yhdistykselle."

Laivaan tehtiin aika uutena muutoksia, tämä ilmenee Kotkan Uutisten jutussa 26.7.1900: Huwimatkan Lowiisaan toimeenpannaan ensi sunnuntaina klo 4 aamulla höyrypurrella Ethel, joka hiljattain on uudestaan sisustettu."

Kotkan Uutiset 7.7.1901: "Tarttui pohjaan. Kun eräs wenäläiseen sotalaiwastoon kuuluwa höyryalus wiime torstaina i.p. teki käännöstä pohjoissatamassa joutui sen keulapuoli wäärälle puolelle erästä pohjoisreimaria ja tarttui siinä olewaan santakariin, joka on noin 8 jalk. wedenpinnan alapuolella. Höyrylaiwa Ethel joka niinikään oli liikkeellä, alkoi kaikin woimin hinata kariinjoutunutta irti, sillä seurauksella että se wihdoin onnistuikin ja mariini-laiwa pääsi jälleen sulaan weteen."

Kotkan Uutiset 18.7.1901: "Läänin kuwernööri kenraali v. Rechenberg on ollut matkoilla paikkakunnallamme. wiime maanantaina saapui hän Kotkaan ja teki samana päiwänä höyrylaiwalla Ethel matkan Kuussaareen, jossa hän käwi katselemassa sikäläistä juopposairaalaa."

Fredrikshamns Tidning 18.10.1903: "Höyrylaivojen yhteentörmäys. Viime torstaina törmäsivät Kotkan satamassa höyrylaivat Ethel ja Halla I. Jälkimmäinen sai joitain pieniä vaurioita. Syynä törmäykseen oli satamassa oleva jää, joka haittasi Ethelin ohjausta."

Kotkan Uutiset 13.7.1905:

Fredrikshamns Tidning kertoo 18.10.1905 ranskalaisen höyrylaiva Mistralin joutumisesta karille Ristiniemen sahan luona kovassa myrskyssä. Kun isojen meripelastusyhtiöiden laivat olivat sidottuna muualla, hinasivat kotkalaiset Hietanen (omistaja Paul Wahl & Co Hietasen höyrysaha), Ethel, Sirius (omistaja Halla Oy) ja Kotka (omistaja Hackmanin Sunilan saha) sekä haminalainen (kauppias, kauppaneuvos) Aladinin hinaaja Poitsila sen vihdoin irti.

Kyminlaakso-lehti 21.12.1906: "Laivan kauppa. Puutavarain kauppias Pastinen Lappeenrannasta on ostanut kotkalaisen hinaajalaiva 'Ethelin', joka vastikään saapui Viipuriin talvehtimaan."

Teknisiä tietoja:
Rakennettu 1897 J. D. Stenberg & Sönerin telakalla Helsingissä
Pituus 57 jalkaa (17,37 m)
Nopeus yli 9 solmua
Sisustettu uudelleen 1900

Aino (1)

Mainitaan samassa Kotkan Sanomien uutisessa 27.7.1897 stuuvari Bruhnin laivaksi kuin Ethelkin (jumalanpalveluksen yhteydessä Hellas-parkilla). 

August Fellman

Uusi Suometer-lehti 3.7.1897: "Huwimatka Langinkoskelle sai niin paljon osanottajia, että alukset Aina, August, Edward, Fix, Kyminsuu ja Sunila monet kerrat kulettiwat täytensä juhliwaa joukkoa."

Kotkan Sanomat 10.7.1897 julkaisi ilmoituksen: "Löydetty pieni soutuvene, siniseksi maalattu, omistaja saa periä Johan Saikkoselta Höyryvene August Fellmanissa."

August Fellman oli lahtelainen hovioikeuden neuvos, kapteeni ja Hovinsaaren höyrysahan omistaja, myöhemmin jopa senaattori. Kotka Notis&Annonsblad-lehden mukaan (27.9.1894) hän oli yhdessä Halla Osakeyhtiön kanssa anonut lupaa rakentaa omalla kustannuksellaan 1270 metriä pitkän sivuraiteen Hovinsaaren sahalle, edellyttäen, että Rautatiehallitus osallistuu hankkeeseen antamalla rataa varten käytettyjä kiskoja. Hän oli jo kesällä 1893 lähettänyt puutavaraa junalla Vesijärveltä Kotkaan rautatietä pitkin. Radan päässä oli kivilaituri. Paikka tunnettiin nimellä Hallan vekseli.

Teknisiä tietoja:
Rakennettu Paul Wahl&Co Varkaus 1894
Mitat 15,25 x 3,5 metriä
Höyrykone 12 hv compound ilman lauhduttajaa
(laivadata.fi)

Aina

Fredrikshamns Tidning kertoi 11.9.1897 kovasta myrskystä, joka heitteli redillä lastattavien laivojen kylkeen sidottuja proomuja pitkin rantoja ja useat tukkilautat levisivät merelle eivätkä saarelaiset voineet pitää sormiaan irti 'meren tuomasta'.
"Norjalainen parkkilaiva 'Eviedne' ajautui rantaan laituria vasten Hallan höyrysahalla. Höyryvene 'Ainan' avulla saatiin se hinattua oikeaan elementtiinsä."

Eteenpäin 11.8.1906:

Eteenpäin 17.6.1909:

Eteenpäin 29.7.1909: R.Y. Aallottar'en ARPAJAISIIN Kuutsalossa välittävät höyryveneet Fix ja Aina lähtien Kotkasta kello 12,30 ja 2,30 i.p."

Eteenpäin 12.5.1910 ilm.

Teknisiä tietoja:
Rakennettu 1843 ?
Höyrykone 8,33 hv
Omistaja Frans Muuri (posteljooni?)

Sunila (2)

En ole aivan varma, onko tässä kyseessä uusi laiva vai onko vanha varppaajaksi alunperin rakennettu alus vain remontoitu uudenveroiseksi?

Kotka Notis- och Annonsblad-lehti kertoo 28.6.1894 uutisessaan, miten höyryvene Sunila törmäsi Karhula-höyryveneen hinaamaan, työväellä täyteen lastattuun veneeseen. Onneksi mitään vakavaa ei käynyt.

Edelleen sama lehti kertoo 10.6.1897 Helluntaina Sunilassa järjestetystä kansanjuhlasta, johon otti osaa yli 700 henkeä.
"Höyryveneet Sunila, Fix ja Olga välittivät liikennettä juhlan aikana kotkan ja Sunilan välillä."

Fredrikshamns Tidning 20.11.1897: "Kauhea onnettomuus. Viime tiistaina aamulla, kun höyryvene 'Sunila' saapui Kotkaan, puhalsi tuuli Suomalaisen yhteiskoulun oppilaan Hampspinnaren päästä myssyn mereen. Poika kumartui reelingin yli onkiakseen myssyn, kun samalla löi aalto höyryveneen möljää päin ja murskasi pojan pään. Vahvasti korvista, nenästä ja suusta vertavuotava poika vietiin heti tohtori Appelbergin luo, jossa hän vielä hengitti heikosti, mutta hetken päästä menehtyi. Onnettomuuteen joutunut on Sunilan kylästä olevan lesken poika."

Kotkan Sanomat 17.6.1899:

Kotka Nyheter 17.8.1909: "Kun höyryvene Sunila eilen oli kiinnitetty kaupungin satamaan, katkesi yhtäkkiä höyryputki erään lenssin kohdalta. Höyry purkautui ulos ja täytti konehuoneen niin, ettei sinne kukaan voinut mennä ennen kuin koko kattilan sisältö oli purkautunut ulos. Konemies sai palovammoja kasvoihinsa, mutta ei vaarallisesti. Putkivaurio korjattiin heti niin, että höyrylaiva oli jo samana päivänä liikenteessä."

Sunilan sahan laivat Sunila ja Kotka 1908

Kotka (5)

Hackmanin omistama Sunilan höyrysaha sai uuden hinaajan 1898. Läheltä piti, ettei uudisrakenne ikinä ehtinyt veteen, se kun melkein tuhoutui Gallénin konepajan palossa Viipurissa keväällä 1898. 

Kotka Notis- och Annonsblad 28.4.1898: Telakkapalossa Viipurissa tuhoutui myös Kotkaan aiottu höyrylaiva. Se oli yrityksen Hackman & Co:n uusi hinaajahöyrylaiva Kotka, jonka konepaja oli luvannut toimittaa täältä (Viipurista, PT) heti avoimien vesien aikana. Höyrylaiva oli lähes täysin valmis telakalla."
Aluksesta tuhoutui palossa lähinnä sisustus, vaikka uutisesta saa toisenlaisen kuvan.

Kotkan suomalaisen yhteiskoulun huvimatkalla Sunilaan käytettiin yhtiön molempia höyryveneitä, meno tapahtui Sunilalla ja paluu Kotkalla. (Kotkan Sanomat 20.9.1898)

Kotkan Sanomat 4.7.1899: "Huvimatkan Helsinkiin toimeenpanee Nuorison raittiusseura höyrylaiva 'Kotkalla'. Lähtö tapahtuu lauvantaina t.k. 8 p:nä lyönnilleen klo 10 i.p. ja lähtö Helsingistä maanantaina 10 p. klo 2 i.p. Maksu edestakaisin 5 mk. Matkalippuja saadaan Kansan lukutuvalta ja Johtokunnan jäseniltä. Väkijuomia ei saa tuoda mukaan, eikä matkustaja muutoinkaan esiintyä päihtyneenä. Raittiusravintola on mukana."

Kotka Nyheter uutisoi 28.8.1900 Kotkan pursiseuran vuosikilpapurjehduksesta, jolloin "palkintotuomarilaivana toimi, kuten monta kertaa ennenkin höyrylaiva Kotka."

Kotkan Sanomat 1.7.1902:

Kyminlaakso 9.7.1910:

Teknisiä tietoja
 (Suomen kauppalaivasto 31.12.1918, julk. Merenkulkuhallituksen tilastokonttori, toimittanut K. W. Hoppu)

Rakennettu  Viipurissa F. Gallénin konepajalla 1898
Pituus 18,85 x leveys 4,32 x syväys 2,45 m
Höyrykone 120 i-hv
36,38 brt, 21,12 nrt
Omistaja 1918 Sörnäs A/B, Helsinki

Wekkuli

Kotkan Merimieshuonekunnan alusluettelon 1882-1907 mukaan Hackman & Co:n Sunilan höyrysahalle oli 1899 tuonniminen höyryvene, koneteholtaan 9 hv. En ole kuitenkaan siitä (vielä) lehtimainintaa löytänyt.

Teknisiä tietoja:

Rakennettu 1889
Höyrykone 9 eff.hv
Omistaja Hackman&Co
Päälliikkönä Osk.Huovinen
Lähde: Kotkan Merimieshuonekunnan alusluettelo 1907/ Höyryveneet alle 19 rek.tonnia

Dockan

Kotkan Sanomat 26.3.1898:

Ei tainnut tämä masinisti työnantajaa miellyttää, sillä syksyllä lehdessä oli taas ilmoitus:

Kotkan Sanomat 13.9.1898: Koneenkäyttäjä, DOCKAN, Strömforsin tehdas, Loviisa."

Kotkan Sanomat kertoo lukuisista huviretkistä 17.7.1900 mm. seuraavaa: "Höyryl. 'Dockan', pelastusarmeijan toimesta teki huvimatkan Helsinkiin. Wiimemainittu laiwa palasi wasta eilen päiwällä seisottuaan paluumatkalla ankkurissa merellä sumun takia."

Vuoden 1894 Kauppalaivakalenteri kertoo omistajaksi Ahlström/Stockfors

Långvikin sahan höyrypursi

Kotkan Sanomat 23.3.1899:

Eikö konemiestä löytynyt? Kotkan Sanomat 4.5.1899:

Blombergin puinen höyryvene

Fredrikshamns Tidning 23.8.1899:

Ei ole vielä tällekään nimeä löytynyt...Vaikka tuossa ilmoituksessa on etukirjaimena K, kyseessä on Kotkan pitkäaikaisen satamakapteenin Enok Blombergin alus. Myöhemmin tuo nimen etukirjain oli korjattu ilmoituksissa.

Stark

Suomen Puuteollisuus osakeyhtiö oli kohtalaisen epäonnistunut yritys valmistaa Saksan teollisuudelle metanolia tislaamalla sahateollisuuden sivutuotteista, lähinnä pintarimoista. Uitettujen tukkien pintapuusta oli kuitenkin lähes kaikki raaka-aineeksi soveltuvat uuteaineet liuenneet pois.

Tehdaslaitoksia oli kaksi, toinen Norjan sahan vieressä ja toinen Hallan saarella. Pieni erä metanolia toimitettiin kuitenkin rahoittajille Saksaan, samoin vähän tärpättiä ja sivutuotteena syntynyttä puuhiiltä saatiin myydyksi. Kuoliniskun täysin vakuuttamattomalle yhtiölle antoi 1901 tehtaan lähes totaalinen palo. Halla Oy osti jotain jäljellejääneitä rakennuksia suunnitellun selluloosatehtaan käyttöön.

Yhtiön paikallisjohtajana, ainakin virallisesti prokuristina toimi saksalainen insinööri Sophus Heide, jonka nimi esiintyy joitakin kertoja aikakauden lehdissä lähinnä purjehduskilpailujen yhteydessä.

Kotkan Sanomat 19.6.1900: "V.P.K. viettää juhannusaattoiltansa yleisellä kansanjuhlalla Pirkköörin saaressa Ruotsinsalmen suussa. Höyryveneet 'Fix', 'Stark' ja 'Turvala' välittävät illan kuluessa liikettä kaupungin ja saaren välillä. Piletin hinta on, meno- ja paluupiletin hinta höyryveneissä siihen laskettuna, 50 penniä. Juhla alkaa k:lo puoli 8 j.pp. Lähemmin vastedes. Huvitoimikunta."

Kotkan Uutiset 8.12.1901: "Merta myöten yritetään yhä wieläkin kulkea, waikka jäät owat suurena esteenä...Toissa päivänä murtauiwat pikku höyrylaiwat Ethel ja Stark jääpeitteen läpi sähkötehtaalle jossa ne otetaan telakkaan talweksi."

Uusimaa-lehti uutisoi 11.12.1901 huutokaupasta, jossa myydään Suomen Puuteollisuusyhtiölle kuulunut höyryvene Stark, ostaja on insinööri Müller 14.000 markan hinnalla.

Stark-laiva mainitaan Kotkan Uutisissa 9.6.1904 Pohjun talon rajun tulipalon uutisessa sekä Karhulan V.P.K:n 15-vuotisjuhlan yhteydessä Etelä-Suomi-lehdessä 1.7.1905.
Kuka aluksen omistaja silloin oli, ei ole minulle vielä selvinnyt, voihan tietysti se olla aluksen ostanut saksalaiselta kuulostava insinööri Müllerkin?

Teknisiä tietoja:
Rakennettu 1900
Höyrykone 17 i-hv
Omistaja Halla Oy
Lähde: Kotkan Merimieshuonekunnan alusluettelo 1902


Standard

Kotkan Merimieshuonekunnan alusluettelo vuodelta 1902 mainitsee tämännimisen höyryveneen, joka on rakennettu 1901, koneteho 13 i-hv, omistaja O. Bülow.

Turvala

Insinööri Frans Alfred Collin tuli Kotkaan rakentamaan sahoja, mutta jäi kaupunkiin pyörittämään liiketoimiaan ja osallistumaan kaupungin hallintoon. Collin ei koskaan saanut virallisesti sitä asemaa, mikä hänellä todellisuudessa oli Kotkan kaupungin asioiden hoitamisessa. Vaikka nuorella kaupungilla oli erilaisia demokraattisesti valittuja päätöksentekoelimiä, todellisuudessa kaupunkia johdettiin Collinin omistaman Kotka-hotellin, myöhemmin Seurahuoneen kabineteista. Tämä porukka kulki nimellä "Collinin pöyreän pöydän ritarit".

Kotkan Uutiset 25.2.1900: "Kymijoen Huuman puoleisen haaran perkaamiseen laiwaliikettä warten on insinööri F. A. Collin anonut lupaa. Kulkuwäylässä, joka johtaa hra C:n 'Turwala' nimiseen willaan on nimittäin paljon suuria kiviä, jotka owat haittana laiwakululle."


Kun Collinilla oli huvila, tai oikeammin asunto veden takana, tarvitsi hän laivaa yhteysliikenteeseen. Kun hänen muutkin liiketoimensa vaativat vesikuljetuksia, hankki Collinkin itselleen höyrylaivan. Lisäksi laiva oli osa hänen liiketoimiaan, sitä käytettiin paljon erilaiseen tilauslikenteeseen ja muuhun vuokra-ajoon.

Vanhimman maininnan Turvala-laivasta löysin Kotka Nyheter-lehden numerosta 20.8.1900, jolloin se ja laivat Sirius (Hallan hinaaja) ja Karin (meripelastusalus) mainittiin purjehduskilpailun yhteydessä.

Etelä-Suomi kirjoitti 13.5.1905 siihen aikaan kovin ajankohtaisesta asiasta eli satamalakosta ja yrityksistä sen purkamiseen. Tekstissä mainittu herra Zilliacus oli hankolaisen laivanselvitysfirman Karl Boströmin edustaja Kotkassa. 
"Kun ei wenäläistä sotawäkeä saada enää käyttää, käwi hra Zilliacus wärwäämässä miehiä Wiipurista. Eilen aamujunalla tuotiinkin niitä waunulasti Kyminlinnan pysäkille, josta miehet kuljetettiin 'Turvalassa' Kotkan laiturissa makaawan laiwan kupeelle. Miehet kuitenkin ihmetteliwät menettelyn omituisuutta ja kieltäytyiwät työstä. Lopulta Z. maksoi miehille päiwäpalkat ja toimitti heidät päiwäjunalla Wiipuriin."

Usean vuoden ajan kuljetti Turvala kyytiä tarvitsevia milloin minnekin, Vpk:n väkeä Sunilaan, nuorisoseuralaisia Tammioon, Raittiusyhdistyksen väkeä Kyminlinnaan ja liikeapulaisia Langinkoskelle...

Eteenpäin-lehti 5.8.1911:

Ajoi laiva joskus ihan virallista linjaliikennettäkin, kuten ilmoitus Eteenpäin-lehdessä 7.5.1912 sanoo: "Höyryvene Slvin (Sylvin?) kulkuvuoroja Pyhtään ja Kotkan välillä välittää toistaiseksi höyryvene Turvala, joka lähtee Pyhtään kirkonkylästä klo 5 joka aamu ja takaisin Kotkasta klo 2½ i.p. poiketen kaikkiin välillä..." (Tässä vaiheessa tullaan digitoiduissa sanomalehdissä siihen aikaan, että nykyiset tekijänoikeudelliset pykälät kieltävät (alle 100 vuotta vanhan) tekstin lainaamisen netissä, joten jää lukijoitteni varaan, mitä tässä uutisessa oikeasti sanotaan. Olen pahoillani siitä, että en tällä hetkellä pysty reagoimaan alle 100 vuotta vanhoihin teksteihin, ei vaan riitä aikaa...toivottavasti joku käsittääkseni Kouvolassa olevassa sanomalehtien mikrofilmiarkistossa asioivista saa tämän asian selvitettyä!)

1914 Turvala ajoi Kyminlinnasta (Kymijoen Huumanhaara) Kotkaan aikataulun mukaisesti viisi vuoroa suuntaansa.

Mikkelin maakunta-arkistossa olevan Kotkan Merimieshuonekunnan alusluettelon mukaan tiedot ovat seuraavat:

Teknisiä tietoja:
Rakennettu 1899
Höyrykone 13 hv
Matkustajia 46 henkilöä Kapteeni R Tähtinen

Aluksen valmistaneen Varkauden telakan mukaan  (laivadata,fi)
Rakennettu raudasta 1898
Mitat 12,8 x 3,2 x 1,0 metriä
8 hv compound ilman lauhdutinta

Turvala noin 1907 pakkahuoneen laiturissa. Kuvalaina SLHY

Sölyst

Tämä laiva mainitaan pari kertaa Kotka Nyheter-lehden uutisissa, ensimmäisen kerran 17.10.1901, kun se yhdessä Söder-laivan kanssa kuljetti kaupungininsinööri Theodor Borchardtin hautajaisvieraita kaupungista Kymin kirkolle ja 29.6.1909, kun se Gutzeitin hinaaja Ilomantsin sekä pienen höyryveneen Irman kanssa vei Skärgårdens Vänner-yhdistyksen jäseniä kansanjuhlaan Munapirttiin.

Teknisiä tietoja:

Rakennettu 1901
Höyrykone 14 i-hv
Omistaja Halla Oy
Lähde: Kotkan Merimieshuonekunnan alusluettelo 1902/Höyryveneet alle 19 rek.tonnia
Oliko tämä sama Sölyst, joka oli 1920-luvulla Saimaalla Gutseitin tähti korsteenissa?

Saima

Kotkan Sanomat 21.2.1901: "Höyryvene myytävänä. Höyryvene Saima 45 jalkaa pitkä, 12 jalkaa leveä, kulkee 4 jalan syvässä, rakennettu 1898 Varkaudessa raudasta, hyvässä kunnossa; 12 hevosvoimainen höyrykone kondensaattorilla, myydään ennen 10 p. maaliskuuta Smk. 14.000. Vene on ylösotettu Sähkölaitoksen konepajan telakalle. Kristoffer Sjögren. Kotka"

Kotka Nyheter 18.5.1907: " Höyryvene Saima vuokrataan pienille huvimatkoille ja hinaukseen. Lähemmät tiedustelut kuljettajalta ja Viktor Ahlbergin sivuliikkeestä höyrylaivasatamasta."

Eteenpäin-lehti julkaisi ainakin 28.5. ja 30.5.1907 kulkuilmoituksen, jonka mukaan Saima-laiva välitti liikettä Helilän ja Kotkan välillä poiketen kaikissa Kyminsuun laitureissa ajaen viisi edestakaista vuoroa päivässä.

Kotka Nyheter kirjoitti 25.8.1908 Suuren Mustan saareen myrskyn saartamaksi jääneistä marjastajista, jotka joutuivat päiväkausia odottamaan hakijoita eväidenkin jo loputtua kunnes Saima pääsi heidät sieltä pois hakemaan.

Etelä-Suomi 8.7.1909: "Höyryaluksen kauppa. Kajaanin puutavaraosakeyhtiö on ostanut hra Langilta täällä Saima-nimisen höyryveneen 8.000 markan kauppahinnasta."

Aluksen omistaja ja kuljettaja oli A. Lanki, myöhempi nimi Kajaani II.

Teknisiä tietoja:
Rakennettu raudasta Varkauden konepajalla 1897
Tilaaja; Gösta Blom, Kotka
Mitat: 13,7 x 3,46 x 1,2 metriä
Höyrykone 10 hv compound lauhduttajalla

Helmi

Kotkan Sanomat 24.5.1902: "Raittiusravintola Elisabethin saarella avataan huomenna sunnuntaina 25 p. toukokuuta. Höyrylaiva Fix eli Helmi välittävät säännölliset kulkuvuorot joka pyhäpäivänä. Kotkan vähittäismyynti- ja anniskelu osakeyhtiö."

Kotka Nyheter kirjoittaa 16.8.1902 sen jälkeen, kun Pyttis-laiva oli myyty ja lopettanut kulkuvuoronsa: "Liikenne uudella sisäväylällä ei tule kokonaan loppumaan tänä kesänä. Herra G. B. Hellstén on nimittäin antanut höyryveneittensä Fix ja Helmi liikennöidä linjaa Kotka-Struka. Laivat lähtevät Kotkasta ja Strukasta samaan aikaan kuin Pyttis, jonka lähempi ilmoitus on päivän lehdessä."
Hellstén oli tullitarkastaja, aikansa lehdissä titteli oli joskus tullikaitsija, tullipäällysmies, tullivahtimestari, tullikatsantomies...Hän oli varsinaisen työnsä lisäksi aktiivinen monessa muussakin toiminnassa, olihan hän kaupungin johtomiehiä, rahatoimikamarin päällikkö ynnä muissa julkisissa tehtävissä mukana ollut tärkeä päättäjä. Hän oli ikävä kyllä mukana myös epäonnisessa höyrylaivaosakeyhtiössä, joka yritti pyörittää laivaliikennettä Kotkasta länteen mm. Pyttis-nimisellä, oikein hienolla matkustajalaivalla. Kun tämä hanke epäonnistui, ehkä Hellstén tunsi velvollisuudekseen jatkaa liikennettä omilla laivoillaan? Parin viikon päästä tämäkin laivakulku loppui.

Vuosikausia Helmi-laiva kuljetti huvimatkalaisia pitkin lähivesiä, olkoon esimerkkinä tästä ilmoitus Etelä-Suomi-lehdessä 23.7.1904: "Liikettä Kuutsalon juhlaan sunnuntaina välittävät höyryveneet Fix ja Helmi lähtien Kotkasta laivarannasta..."

Haminan Lehti 30.1.1908: "Tullipäällysmies Hellsténin perilliset Kotkasta owat myyneet Helmi nimisen hinaajahöyryn Kymin Osakeyhtiölle."
Helmistä tuli Kymin Oy:n Woikka-niminen hinaaja Haminaan, jonka seuraavana syksynä pelasti merihädästä Gutzeitin Helmi-niminen höyrylaiva!

Teknisiä tietoja:

Rakennettu raudasta Varkaudessa Wahlin konepajalla 1901
Pituus 14 m x leveys 3,70
Compound-höyrykone 43 i-hv
Omistajia:
 Gustaf Bernhard Hellstén 1901-1907
Kymmene Aktiebolag         1908-1917
Myöhemmät nimet Woikka, Kolmio
Alus oli ainakin vuonna 2000 jäljellä Päijänteellä!

Varkauden telakan tyyppikuva höyryveneestä, joita tehtiin useita, mm. Helmi

Kim

Kotka Nyheter 22.7.1902 kertoo uutisessaan Pori konepajalta Viktor Ekin hinaus- ja meripelastusyhtiön laskuun valmistuneesta hinaajasta, jota on tarkoitus käyttää pelastusaluksena sekä jäämurtajana. Yhtiö aikoo sijoittaa aluksen Kotkaan ja sen päälliköksi on nimitetty Gutzeitin Huth-laivan entinen kapteeni A. Korpas.

Teknisiä tietoja
Rakennettu 1902 Porin konepaja
Pituus 21,33 m x leveys 4,57 m x syväys 2 m, jäänsärkijänä 2,4 metriä
Höyrykone compound ulkolauhduttajalla, 158 i-hv
Nopeus 9½-10 solmua
Muu varustus: keskipakopumppu, 5 letkua, vinssi 3 tonnia
Kaksi hyttiä, pieni salonki ja skanssi 6 miehelle

Clark

Kotka Nyheter 17.3.1906: Palvelukseen halutaan. Kykenevä, raitis, mielellään kielitaitoinen mies, joka kykenee hoitamaan pientä höyryvenettä, saa paikan virkailijana laivatarvikeyrityksessä, suositukset ja palkkatoivomus lähetetään Fr. Hagmanille Kotkaan."

Fredrik Hagman oli kauppias, joka aloitti Kotkansaarella pormestari Backmanin talossa ja myöhemmin entisessä Balthasarin talossa Hovinsaarella. Hänen näyttävä kauppaimperiuminsa laajeni ehkä liiankin kovaa vauhtia sillä 1900-luvun alkupuolella hän ajautui komeaan konkurssiin.
Olisiko osasyynä ollut kova halu politiikkaan ja yhteiskunnan johtotehtäviin, hän oli ruotsinkielisten pääehdokkaana monissa vaaleissa?

Teknisiä tietoja:
Rakennettu 1889
Koneteho 3,5 hv 
  

Alli (2)

Vehkalahden pitäjässä Kaarniemessä aloitti 1900-luvun vaihteessa Syväsalmi osakeyhtiön höyrysaha. Sahassa oli kaksi kaksoisraamia ja yksi yhden raamin sahakone ja se pystyi sahaamaan noin 1000 tukkia päivässä. 1903-04 käytiin pitkään käräjiä niin sanotussa 'Wendelinin jutussa', jossa Karhula Oy:n hinaajien kippareita syytettiin työnantajansa puiden kuljettamisesta muun muassa Syväsalmelle. Sahan tarina päättyi 1908 jätettyyn konkurssihakemukseen.

Kotka Nyheter 10.8.1901: "Uusi väylä. Uuden väylän on luotsihallitus viitoittanut Haminan ja Kotkan väliseltä väylältä Syväsalmen sahalle."

Kotkan Uutiset 20.3.1902: "Höyryweneen kauppa. Taipalsaaren uusi höyrysahaosakeyhtiö on myynyt yhden omistamistaan kolmesta höyryaluksesta, nimittäin 'Allin' Syväsalmen höyrysahaosakeyhtiölle Kotkasta 5.500 markan hinnasta."

Kotkan Uutiset 15.6.1905:

Laiva oli myynnissä syyskuussa 1910 yhdessä muun sahan konkurssipesän irtaimiston kanssa (ilmoitus 8.10.1910 Kyminlaakso-lehdessä)

Fridtjof Nansen

Kotka Nyheter 7.7.1900: "Lähetysjuhla alkoi viime lauantai-iltana kaupungin kirkossa herra Raatikaisen puhella. Juhlaa jatkettiin sitten sunnuntaina ulkoilmassa, missä pastori Forss ja herra Bonsdorff puhuivat. Maanantaina tehtiin matka Kaunissaareen höyryvene Nansenilla ja viime tiistaina juhla lopetettiin."

Kotkan Uutiset 11.7.1901: "Höyryl. Pyttis'in vuorot ylläpitää tulevana lauvantaina, sunnuntaina ja maanantaina höyrylaiva 'Nansen'."

Kotkan Uutiset 2.4.1903: "Höyryweneen kauppa. Koneenkäyttäjä J. Pettersson (Helsingistä, PT) on ostanut hra Olsenilta Kotkasta, höyrywene 'Nansenin'. Hra B. on aikaisemmin omistanut höyrywene 'Westerin', jonka hän on myynyt, Turkuun. 'Nansen' tulee wälittämään liikennettä saaristossa."

Kotka Nyheter 7.4.1903: "Nopea kuolema. Viime lauantaina illalla menehtyi täällä koneenkäyttäjä Johannes Petterson sydänkohtaukseen. Menehtynyt oli vain 36 vuotta vanha ja oli matkustanut Helsingistä vastaanottamaan höyryvene 'Nansenin', jonka hän oli vastikään ostanut itselleen."

Kotka Nyheter 14.4.1903: "Kuolemantapauksen johdosta on höyryvene 'Nansen' myynnissä. Lähempiä tiedusteluja B. Lindroos Kotka."

Tullitarkastaja Bernhard Lindroos oli Kotkan tullin partiosluupin päällikkö, oliko hän myös Nansen-laivan omistaja vai oliko hän myymässä alusta virkansa puolesta?

Teknisiä tietoja:

Rakennettu 1898
Mitat: 12,2 x 3,05 x 09 metriä
Höyrykone 8,35 i-hv
Omistaja Otto Olsen
Päällikkönä Juho Kujala
Matkustajia 30 henkilöä
Lähde: Kotkan Merimieshuonekunnan alusluettelo 1902/Höyryveneet alle 19 rek.tonnia

Nansen

"Huwimatkalle lähtee höyrywene 'Nansen' ensi sunnuntaina Pyhtään Heinlahdelle, jossa wietetään raittiuswäen kesäjuhlaa. Katso ilmoitusta." Kotkan Uutiset 9.7.1903
Juhla meni kuitenkin pieleen, kun asianomaista lupaa eivät järjestäjät ehtineet saada. Paikalle kuitenkin saapui viidellä höyrylaivalla noin 2500 henkeä, joille ei saanut myydä varattuja pääsylippuja eikä suunniteltua ohjelmaa voinut järjestää. Kuitenkaan viranomaiset eivät voineet estää mukaan tuotujen virvokkeiden nauttimista eivätkä juhlijoiden paikalla improvisoimaa ohjelmaa. Juhla oli osanottajille riemukas, järjestäjille taisi tulla aikamoiset tappiot!

Kotka Nyheter 30.10.1906: "Höyryvene myytävänä. Ostajat höyryveneelle Nansen, joka on otettu Kotkan Rautayhtiön telakalle, jättäkää viimeistään perjantaina 2. kuluvaa marraskuuta allekirjoittaneelle kirjalliset suljetut tarjoukset. Tiedoksi annetaan, että vene myydään siinä kunnossa kun se tällä hetkellä on. Kustustannusarvio veneeseen tarvittavasta remontista on joka päivä nähtävänä 9-12 allekirjoittaneen konttorissa. 
Kotka 29. lokak. 1906 Ernst J. Sallmén"

Aluksen osti Kotkan satamatyöväenosuuskunta, siitä kerrotaan lisää nimellä Vei-Hai-Vei.

Rakennettu 1903 Varkaudessa
Pituus 12,00 m x 3,00 m x 1,20 m.
Tilaaja O. Olsen, Kotka
(Tiedot Juha Toikka)

Guy

Kotkan Uutiset 3.8.1902: "Uusi höyrylaiwa on ostettu Stockforsin puuhiomolaitokselle. Alus, joka arwatenkin on aijottu hinaajalaiwaksi, on somasti sisustettu ja näyttää muutenkin erittäin kelwolliselta. Laiwan nimi on Guy ja saapui Kotkaan eilen. Se on 9,5 reg.tonnin wetoinen ja rakennettu Norrköpingin konepajassa, 30 jlk. pitkä, 8 jlk. leweä ja kulkee 4 jlk. syvässä. Pursi on warustettu 2 potkurilla ja 2 höyrypannulla. Koneet owat n.k. korkeaponnistusjärjestelmää sekä 4 waik. hewoswoimaa. Aluksen hinta on 9,000 kruunua."

Kotkan Sanomat 2.8.1902 kertoi lisäksi, että alus oli rakennettu kaksi vuotta aikaisemmin ja kulki 9 solmun nopeudella. Uudeksi nimeksi arveltiin Stockfors N:o 3.
Aluksen nimeksi taisi todellisuudessa tulla Stockfors I?

Fram

Kotkan Uutiset 17.5.1903: Uusia höyrylaiwoja. Kuluneella wiikolla saapui Kotkaan lastaaja O. Olsenin tilaama uusi höyrywene 'Fram' Stenberg & P:n konepajasta. Alus on 28 hewoswoimalla käypä ja niin rakennettu, että se woi jäitä murtaa."

Kotkan Uutiset 18.5.1905: "Hinaajalaiva myytävänä!  Höyryl. Fram 15 á 16 rek.tonin vetoinen,rakennettu vuonna 1903 Helsingissä teräsplootusta, 54 jalan pituinen, 12 jalkaa leveä ja 4½ jalkaa syvälläkäypä on täysin varustettuna myytävänä. Höyrykone 65 ind.hv. Höyrykoneen tuliala 42 neliömetriä. Vesisäiliö perässä ja jäänmurtajakeula. Lähempiä ilmoituksia antaa Kotkan Rautayhtiön konepaja."

Etelä-Suomi 12.10.1905: "Oikeusjutussa, jonka konsuli O. Bülow oli nostanut lastauttaja O. Olsenin konkurssipesää wastaan höyrywene Framin omistusoikeudesta, oli maanantaina täkäl. raastuwanoikeuden ratkaistawana ja määrättiin 'Fram' konsuli Bülowille kuuluwaksi. Konkurssipesä tuomittiin niinikään 850 markalla korwaamaan B:n oikeuskulut."
Fram-laivaa käytettiin seuraavina kesinä ahkerasti huvimatkoihin sen oikean hinaustyön ohessa.

Kotka Nyheter julkaisi 10.4.1906 hinaaja Framin myynti-ilmoituksen, jonka mukaan alus oli myytävänä Kotkan Rautaosakeyhtiön telakalla.

Saman lehden uutisen mukaan 21.4. 1906 konsuli Bülow möi Framin herra Terichoffille Pyhtään Stockforsiin.

Edelleen Kotka Nyheter-lehti 8.6.1907: "Tarjotaan halvalla hl Fram 67 i-hv, kokonaan katettu vuokrataan pidemmäksi tai lyhyemmäksi ajaksi hinaukseen ja matkoihin. Lähemmät tiedustelut kipparilta laivalla tai puhelimella Stockforsin kartano F.Terikoff."

Kotka Nyheter 22.6.1907: "Huvimatka S. V. P.:n kansanjuhlaan ja arpajaisiin Munapirttiin, Hinkaböleen hl Framilla aamulla sunnuntaina 23.6. lähtö satamasta klo 10 aamupäivällä, paluu sunnuntai-iltana. Liput 1,5 mk meno-paluu saatavana Paperikaupasta, Viinikaupasta sekä Svenska Kulturens Vänner-jäseniltä."
Sama lehti kertoi 29.6. höyrylaiva Framin hakeneen vieraita Pyhtään kirkonkylästä, Purolasta ja Kotkasta. Osa vieraista tuli höyrylaiva Pyttiksellä (2) ja "pian oli puolentuhatta ihmistä koolla."

Teknisiä tietoja:
Rakennettu teräksestä J. D. Stenberg & Sönerin konepajalla Helsingissä 1903
Pituus 16,5 m x leveys 3,66 m x syväys 1,37 m, täysin tankein 1,95 metriä
Höyrykone 65 i-hv, kattilan pinta-ala 42 m3 (28 vanhaa hevosvoimaa?)

Fix (3)

Kotkan Uutiset 17.5.1903: "Kotkan Rautayhtiön konepajasta on hra G. B. Hellsténin laskuun walmistettu uusi höyryalus 'Fix', joka käy 15 hewoswoimaisella koneella."

Hellsténin kolmas Fix-laiva jatkoi lähes saman kaavan mukaan kuin edeltäjänsä: arkisin hinattiin proomuja ja laivoja satamassa, pyhäisin ajettiin huvimatkailijoita kesäjuhlille tai hoidettiin Varissaaren liikennettä. Myös Pyhtään linjan keikkoja laivalle riitti, olihan Pyttis-laivan kanssa edelleen ongelmia.
Herra Hellstén kuoli pian uuden laivan tulon jälkeen ja liiketoiminta jäi lesken hoitoon. Itse laivasta huolehti ensin Oskar Piipari, myöhemmin Lappalainen-niminen kippari.
Uusin laiva ei ollut yhtä hyväonninen kuin edeltäjänsä, kaikkea sattui!

Kotkan Uutiset 10.7. 1904: "Epäkohtaa jatkuu. Wiime tiistaina kertoiwat matkustajat taas kulkuwäylän Kiwisillan itäpuolella olleen niin tukkilautoilla tukittu että höyrylaiva Fix, joka silloin kulki 'Pyttiksen' vuorolla, sulkeutui kokonaan tukkien joukkoon eikä päässyt ollenkaan kulkemaan ennenkuin wäylä noin kolmanneksen tunnin kuluttua saatiin sen werran auki, että matkaa woitiin jatkaa."

Vajaan viikon päästä samassa paikassa kaksi miestä varppasi puomiletkan salmen poikki juuri Fixin eteen eikä laivalla ollut muuta mahdollisuutta kuin ajaa puomien yli. Puomit tarttuivat potkuriin ja laiva pysähtyi ja ajautui tuulen mukana rautatiesillan kiviin. Kesti reilun tunnin ennenkuin Karhula Oy:n Karhu sai hinattua Fixin irti. (Kotka Nyheter 16.7.1904)

Eteenpäin 1.12.1906: "Wähäinen yhteentörmäys sattui keskiwiikkona satamassa. Höyrywene 'Fix:in' piti laskea erään eng. rautalaiwan luo, mutta sattuikin kokallaan tökäisemään laiwaan aukon. Kapteeni waati korwausta lähes 4000 mk., wastaajain puolelta tarjottiin 2500 mk. Wahinko, joka on jo korjattu, arwosteltiin 600 markaksi. Asiasta käytänee oikeutta."
Kolmen vuoden päästä käräjillä rouva Hellstén ja kippari Lappalainen kävivät oikeutta Lappalaisen palkasta tuolta ajalta sekä aluksen korjauksen kustannuksista. Lopputulos oli, että Lappalainen joutui maksamaan likimain parin vuoden palkkaa vastaavan summan entiselle emännälleen!

Vielä pahemmin laivalle kävi myöhemmin, kertokoon Kyminlaakso-lehti 11.7.1908:
"Höyrylaiwa Fix'in peräpuoli rikkoontui eilen kun höyry oli kuljettamassa ruotsalaista 'Wanda' nimistä laiwaa satamasta. Käänteessä Härniemen luona joutui Fix Wandan kylkeen, jolloin peräsin ja peräkansi pahasti wahingoittuiwat. Fix pääsi omin woimin rantaan, waikka katsojista näytti kuin yhteentörmäyksessä olisi se heti ruwennut uppoamaan."
Oliko vahinko kuitenkin arvioitua pienempi vai korjaajat parempia, parin viikon päästä äskeisestä Fix teki sitä, mitä parhaiten osasi, kuljetti huvimatkalaisia!

Etelä-Suomi 14.3.1912: "Rouva Hellstén on myynyt hinaajahöyrylaiva Fixin Ristniemen höyrysahalle Haminassa..."

Fix oli yleinen laivannimi ruotsinkielisellä seudulla, esimerkiksi Loviisassa oli tuonniminen hinaaja, joka usein pääsi kotkalaisiinkin lehtiin.

Eider (myös muodossa Ejder)

"Höyrypursi Ejder vuokrattavana huvimatkoja ja pienempiä hinauksia varten. Lähemmin laivalla ja allekirjoittaneilta. Hampfín Seuraajat Jäntti ja Teittinen" (Etelä-Suomi 3.8.1905)

Veneen alkuperä on tuntematon, mutta Helsingissä ajoi 1902 Eider-niminen höyryvene Pohjoisrannasta Korkeasaareen ja paattia pystyi myös vuokraamaan huvimatkoille, muuttoihin ja hinauksiin. (Uusi Suometar 8.5.1902)

Hufvudstadsbladet kirjoittaa 5.7.1906 Suomen kenraalikuvernöörin ja  Viipurin läänin kuvernöörin vierailusta Kotkassa. Langinkoskella käytiin Ejder-laivalla ja paluumatkalla sieltä vierailtiin Keisarinsatamassa olleella kadettilaivalla.

Kotka Nyheter julkaisi 21.6.1910 ilmoituksen, jonka mukaan Salem Merimieskirkko teki huvimatkan Langinkoskelle: "Höyrylaiva Ejder lähtee kalasatamasta Langinkoskelle klo 2 i.p. Meno- ja paluulippu 75 penniä."

Haminan Sanomat 20.5.1911: "Laiwan kauppa. 'Eider' nimisen pienen höyrylaiwan owat herrat A. Peterson ja Paul Denidow ostaneet herroilta Jäntti & Teittinen Kotkasta. Laiwa tulee wälittämään liikeyhteyttä Haminan ja Ristniemen wälillä wastaisuudessa tarkemmin määrättyinä aikoina."
Etelä-Suomi-lehden mukaan ostajat olivat isännöitsijä A. Petterson ja kauppias P. Demidow.

Kotkan Merimieshuonekunnan alusluettelon 1882-1907 mukaan Ejder oli rakennettu 1895, koneteho 5 hv, päällikkönä A. Jansson.

Lovisa (2)

Kotkan Uutiset 21.9.1905: "Hinaajalaiva 'Lovisa' 45 hv. vuokrataan hinausta varten myöskin pitemmäksi ajaksi. Lähemmin ilmoittaa A. Terichoffin Osakeyhtiö. Lovisa."

Kotka Nyheter 13.10.1908: "Kun hinaaja Lovisa, joka kuuluu A. Terichoffin osakeyhtiölle, oli 3. tätä kuuta matkalla Kotkasta Loviisaan, ajoi se vedenalaiselle kivelle Koukkusaaren eteläisen niemen kohdalla. Assistansille sähkötettiin heti Suursaareen, jossa pelastusristeilijä sillä hetkellä oleskeli, mutta ennen kuin apu ehti saapua, pääsi höyrylaiva omin avuin irti."

Kotka Nyheter 1.12.1908: "Myydään. Kokonaan katettu hyvässä kunnossa oleva höyrylaiva, joka sopii sekä hinaus- että henkilöliikenteeseen, pituus 50 jalkaa, leveys 11 jalkaa ja syväys 6 jalkaa. Höyrykattilan tulipinta-ala on 26 heliömetriä. Myydään halvalla, jos nopea kauppa tapahtuu. Laiva on nähtävillä telakallamme Loviisan kaupungissa. Lähempiä tietoja aluksesta antaa Kotkan konepajan insinöörit. A. Terichoffin osakeyhtiö Loviisa."

Haga

Etelä-Suomi 31.8.1905: "Myyty höyrypursi. Teurastaja I. Sippola Porvoosta on myynyt 'Haga' nimisen höyrypurtensa sotakamreeri Ernst J. Sallménille Kotkasta. Kauppahinta tuntematon."

Tämäkö on myynnissä Kotka Nyheter-lehdessä 21.4.1906: "Myytävänä pieni höyryvene. Lähemmin Ernst J. Sallmén."

Etelä-Suomi 22.6.1909:

Sallménilla oli myös Kyminlinna-niminen alus, ilmoitus voi liittyä myös siihen?

Aino (3)

Etelä-Suomi 12.5.1906: "Höyryvene 'Ainoa' suositan yleisölle. Tekee hinaustöitä y.m. matkoja. Sunnuntai- ja juhlapäivinä lähtee Kotkasta langinkoskelle klo 8 ja 10 e.pp. ja päinvastoin klo 3 ja 5 j.pp. jos on riittämään matkustajia. Kunnioituksella Alfred Muuri."

Vei-Hai-Vei

Eteenpäin 26.5.1906: "Siten saiwat satamatyöläiset wihdoinkin kauwan jo odottamansa höyryweneen Wei-Hai-Wei'n."

Eteenpäin 11.8.1906: "Kotkan Punasen kaartin huvitoimikunnan toimesta tehdään Saarimatka Mussaloon tänä iltana. Lähdetään pyykkilaiturista täsmälleen klo 8 illalla höyrylaiva Vei-Hai-Vei. HUOM! Kaartilaisilla on oltava jäsenkortti mukana, ja jokainen tuokoon Feodorovna (seuralainen?) mukaansa. Laivakyyti on ilmainen. Terve tuloa."

Eteenpäin 10.3.1907: Koneenhoitajan toimi höyryvene Vei-Hai-Vei'ssä julistetaan ehdottomasti raittiiden, toimeen kykenevien henkilöiden haettavaksi. Suositukset palkkavaatimuksineen ynnä todistuksineen ovat jätettävät Kotkan Satamatyöntekijäinosuuskunnan konttoriin, Ruukkikatu 15, ennen maaliskuun 28 päivää. Toimeen astuttava kutsun saatua. Hallinto."

Etelä-Suomi 25.7.1908: Höyryweneen kauppa. Kotkan satamatyöntekijäin osuuskunta on myynyt höyryweneensä Wei-Hai-Wei hra E Silvolle Haminaan. Kaupan wälitti Kotkan Liiketoimisto."

Kauppias Silvo risti veneen Salamaksi, siitä lisää otsikon ´Haminan höyryjä´
 alla.

Syrsa

Kyminlaakso-lehti 30.1.1907: Uusi lastausliike Kotkaan. Kauppaneuvokset Lars Krogius ja Victor Ek sekä kauppias C. A. Veitheim ovat anoneet vahvistusta yhtiön 'Aktiebolaget The Federations Stevedoring C:o' säännöille. Yhtiö aikoo harjoittaa lastaus- ja lossausliikettä Kotkassa ja Kotkan tullikamarin piirissä. Yhtiön kotipaikka on Kotka ja osakepääoma 20,000 mk."

Fredrikshamns Tidning 20.5.1908: "Laivanlastausliike on ostanut höyrylaiva Syrsan."

Kyminlaakso-lehti kirjoitti Kotkan ja Loviisan välisen väylän huonosta kunnosta 13.5.1908:
...mutta on tapahtunut, että esimerkiksi pieni höyry Syrsa on ajanut karille Majasalmessa ja samanlaisia tapauksia on sattunut Loviisankin puolella..."

Eteenpäin 30.7.1908: "Taasen yhteentörmäys Kotkan satamassa. Eilen aamulla klo 7 jälkeen törmäsi satamasta lähtenyt höyrywene Syrsa Norskalta tulevan höyryweneen Sukkelan kylkeen Pikku Hietasen kohdalla satamassa. Sukkela ei saanut erityisempää wauriota mutta Syrsan keula särkyi että täytyi wiedä Sähkötehtaan telakalle korjattawaksi. Syrsaa ohjasi Stewedoring yhtiön työnjohtaja Sandström."

Kotka Nyheter 22.5.1909:

Astrid

Eteenpäin 29.6.1907: "Laivaliike. Höyrylaiva Astrid lähtee Kotkasta joka sunnuntaiaamu Langinkoskelle klo 9 ja pysähtyy siellä yhden tunnin ja lähtee sieltä klo 11 takaisin, palatessaan ottaa Oluttehtaalta matkustavia Kotkaan ja jälkeen puolenpäivän klo 4 ja tulee takaisin klo 7."

Kotkan Merimieshuonekunnan alusluettelo 1882-1907 (Mikkelin Maakunta-arkisto) mainitsee Astrid-laivan omistajaksi E. J. Sallménin, rakennusvuosi 1896, koneteho 2,5 hv.

Pieni höyryvene

Kotka Nyheter 21.4.1908 (ilmoitus): "Pieni höyryvene, joka on hyvässä kunnossa, tehty teräslevystä, sopii hinaukseen ja matkustajille, myydään 2,500 Smk. Lähempiä tiedusteluja säilytetään tämän lehden konttorissa."

Taitaa olla kysymys samasta laivasta tässä ilmoituksessa Kyminlaakso-lehdessä 15.4.1908:

Kyminlinna

Eteenpäin 11.7.1908: "KESÄ-HUVIT toimii S. T. L. Mussalon osasto t.k. 12 p:nä omalla kentällä. Sisäänpääsy 50 p. ja 75 p. laivalla. OHJELMA: puhe, runo, kupletti, satu- ja runo kilpailu, tanssia välillä ja lopuksi. Väkeä välittää höyryvene Kyminlinna Kotkasta Hovinsaaren laiturista ensikerran ½4, ½5, ½6 ja useammin jos tarvitaan. Huom.! Uimahuoneelta veneellä myöskin välitetään väkeä. Toimikunta."

Teknisiä tietoja:

Rakennettu 18xx
Höyrykone 5,6 eff.hv
Omistaja E. J. Sallmén, päällikkö N. Paananen
Lähde: Kotkan Merimieshuonekunnan alusluettelo 1907/höyryveneet alle 19 rek.tonnia


Boströms

Kyminlaakso-lehti 29.7.1908 kertoo höyrylaivaedustus- ja huolintayritys AB Karl Boströmin 'Boströms'-höyryveneen ja Karhula Osakeyhtiö Kokko-laivan yhteentörmäyksestä. Laivat tulivat höyrylaiva Hectorin takaa törmäyskurssilla. Kun Kokon ajomies yritti antaa vihellyspillillä varoitusvihellyksen, meni pillin naru poikki ja höyryt törmäsivät toisiinsa. Boströms kärsi noin tuhannen markan vahingot, jotka korjattiin Kotkan rautatehtaan konepajalla.

Kotka Nyheter 24.7.1909: "Meritaistelu. Eilen otti 6 päihtynyttä merimiestä omin luvin A.B. The Fed. Steved. C:olle kuuluvan suuren soutuveneen, jolla he yrittivät tehdä huvimatkan sataman ympäri. Ennen lähtöään olivat he varustautuneet hyvällä määrällä olutta, joka teki merenkulkijamme entistä uhmakkaammiksi ja riitaisammiksi. Lopulta veneessä alkoi tappelu. Asiasta tehtiin ilmoitus poliisille, jotka lähtivät höyryveneillä Syrsa ja Boströms katkaistaakseen varastetun veneen matkan ja vangitaakseen merimiehet, jotka kuitenkin olivat yhdistetyin voimin soutaneet veneen vanhan sahan rimarannan lähelle matalaan veteen."
Lopulta poliisit kahlasivat veneen luo ja ottivat viisi heille jo ennestään tuttua miestä kiinni. Ajan tavan mukaan kaikkien nimet luetellaan lehdessä. Yksi miehistä pääsi pakoon.

Kotkan Merimieshuonekunnan alusluettelon 1882-1907 mukaan Boströms on rakennettu 1906 ja sen koneteho on 4,5 hevosvoimaa.

Kotka Cellulosafabrik II

Eteenpäin 27.8.1908: "Eteenpäin toimitukselle. Pyydän arwoisaa toimitusta oikaisemaan uutisen 'Tulipalo Hallan waihteessa' 14:stä riwiltä, jossa sanotaan: 'Sammutustyötä helpotti hywä weden saanti sekä myöskin apuun rientäneet höyrywenheet 'Lintu' ja 'Helmi', sillä 'Linnulla' ei ole 'tukkia' ollenkaan eikä ollut palopaikallakaan. Höyrywenhe 'Kotka Celluloosafabrik II' antoi höyrywenheistä ensin vettä ja sitten wasta m.m. 'Helmi'. Kunnioittaen T. Nieminen."

Sähkö

Kyminlaakso-lehti 26.8.1908: "Uusi hinaajahöyry. Rautayhtiölle on walmistunut sen omalta telakalta uusi rautainen höyryalus, jonka nimeksi on pantu 'Sähkö'. Alus on 55 hewoswoimainen, 14,8 m pitkä, 3,6 leweä ja 1,3 sywälläkäypä. Alusta tullaan käyttämään hinaajana. Uusi höyrylaiwa on kuten muutkin täällä walmistetut alukset erittäin siron ja hauskan näköinen."

Kotka Nyheter 14.11.1908: "Pohjakosketuksen sai kaljaasi Seura Vehkalahdelta viime torstai iltapäivällä, kun sitä hinasi Keisarinsatamaan Kotkan Rautayhtiön hinaajahöyrylaiva Sähkö. Viimeeksi mainittu, jonka vakituinen kuljettaja ei onnettomuudn takia ollut laivassa, kulki viitan väärältä puolelta, jonka takia kaljaasi epätavallisen matalan veden takia sai vuodon keulaan. Lasti, joka koostui jauhosta ja koneöljystä, ei vahingoittunut."

Kotka Nyheter 11.9.1909: "Koulumatkan Pyhtään Kaunissaareen teki ruotsalaisen yhteiskoulun konventtiluokat opettajiensa kanssa höyrylaiva Sähköllä."

Sähkö ajeli useinkin henkilöliikenteessä, huvimatkalaisia lähisaariin, koululaisia Pyhtäälle, palkintotuomareita purjehduskilpailuihin...Päätyö oli kuitenkin toimia Kotkan Rautaosakeyhtiön telakan hinaajana sekä satamassa avustamassa tulevia tai lähteviä laivoja.

Fredrikshamns Tidning 16.4.1910: "Höyrylaivan osto. Rautayhtiön konepaja Kotkasta on myynyt höyrylaivan 'Sähkö' Kissakosken paperitehtaalle. Kauppasumma tuntematon. Siirtyminen tapahtui heti."

Alfa

Kotkan ensimmäinen kaupallisessa liikenteessä ollut polttomoottorilla kulkeva alus?

Kotka Nyheter 5.6.1909: "Kotkaan ostettuja moottoriveneitä. Konsuli A. Dromberg on ostanut prokuristi Lars Wiikiltä Helsingistä 4-sylinterisen 35 hv moottoriveneen Alfa."

Kotka Nyheter 8.6.1909: "Moottorivene ALFA, luvallinen 30 henkilölle vuokrataan matkoihin lähisaariin."

Kotka Nyheter 12.6.1909: "Kotka-Langinkoski Moottorivene Alfa sunnuntaina 13.6. Kotkasta klo 9,11,13,15,17,19 Langinkoskelta klo 10,12,14,16,18,20. Lähtee Kalasatamasta"

Irma

Ensimmäisen maininnan tästä pienestä höyryveneestä olen löytänyt Kotka Nyheter-lehden uutisesta 29.6.1909, kun se yhdessä hinaaja Ilomatsin ja Sölyst-veneen kanssa kuljetti Skärgårdens Vänner-yhdistyksen jäseniä kansanjuhlaan ja arpajaisiin Pyhtään Munapirttiin.


Eteenpäin 2.7.1910: "Löydetty. Vanhanpuoleinen savolaisvene, saa periä Kotkan Selluloosatehtaan laivalta Irma."

Etelä-Suomi 10.8.1911: "Kesä ja urheilujuhlan toimii V. ja u.s. 'Saarenpojat' Kuorsalossa sunnuntaina 13 päivä elokuuta. Ohjelmassa on torvisoittoa, puhe, runo, kansanleikkejä, kilpailuja, 3 ottelu, ampumista, nuolen heittoa, estejuoksu ja yleinen tanssi. Juhla alkaa kello 3 ip. Ampuminen ja 3 ottelu ½2 ip.
Juhlille tekee huvimatkan hrl. 'Irma' lähtien Kotkan laivarannasta kello 9 ap. poiketen Kuutsalon kautta. Lippuja saatavana tuntia ennen lähtöä laivalla. V.u.S. Saarenpojat."

Broker

Kyminlaakso 11.7.1908: "Uusi höyry walmistui eilen Rautatehtaan telakalla. Höyry, jonka nimi on Brooker, kuuluu liikenimelle Cadenius & Grahn. Höyry on 10 hewoswoimainen."

Eteenpäin-lehdessä oli 13.6.1912 uutinen, jonka mukaan hinaaja Brokerin perämiestä syytettiin raastuvanoikeudessa kovasta ajosta. Tämä lehti on kuitenkin niin uusi, että se sisältää tekijänoikeudellista materiaalia eikä sitä voi netissä lukea.

Myöhemmin eli ainakin 1918 Broker ajoi henkilöliikenteen vuoroja Kotkasta Purolaan Pyhtäälle, oli aikataulussa maininta myös Kymijoen liikenteestä, mutta ei ainakaan montaa vuoroa joella alus kulkenut.


Saga

Fredrikshamns Tidning 23.6.1909: "Uusia höyryveneitä. Kotkan rautayhtiön konepajalta laskettiin veteen viime keskiviikkona uusi hinaajahöyrylaiva Terichoffin osakeyhtiön laskuun Loviisasta. Koeajon yhteydessä höyrylaiva kastettiin 'Sagaksi'. Laiva on täyskannellinen, näyttävä ja mukavaksi sisustettu sekä varustettu 65 hevosvoiman höyrykoneella, joka kuljettaa laivaa 9 solmun nopeudella. Laiva on maksanut 30,000 mk.
Aikaisemmin tänä vuonna on konepaja toimittanut varppaajan W. Gutzeit & C:on laskuun näinä päivinä valmistuu konepajalta Kymin Uittoyhdistuksen tilaama höyryvene."

Kotka Nyheter oli talvella kertonut Sagan olevan noin 15 metriä pitkän.

Eteenpäin-lehdessä 12.8.1911 ilmoitti Popinniemen työväenyhdistys arpajaisista, jolloin ohjelmassa oli mm. "työväenyhdistyksien voim.seurain välinen viestinjuoksukilpailu 5,000 mtr. matkalla, murtomaata." Laivaliikennettä välitti höyryvene Saga Kotkasta ja Tiutisesta.

von Schantzin pursi/ Tiutinen

Kotka Nyheter 23.10.1909: "Myytävänä höyrypursi 23½' x 7½', 3 3/4 hv kone ja kattila 11 atm kylmä paine ja 6 2/5 atm höyrynpaine myydään erittäin halvalla. Höyrypursi on vahvasti rakennettu, hyvä merivene, kajuutta perässä, helppo yhden ihmisen hoitaa sekä erityisen sopiva huvilanomistajalle. Lähemmin H:d, von Schantz."

Onkohan tämä sama, joka on mainittu kotkan Merimieshuonekunnan alusluettelossa 1902?
Siellä on ainakin Tiutinen-niminen höyryvene, jonka omistajaksi mainitaan Cr. von Schantz, rakennettu 1896, koneteho 3,75 i-hv, päällikkönä R. Männikkö, matkustajia 14 henkilöä

Tiutinen noin vuonna 1907. Kuvalaina SHLY

Karl Boström

Eteenpäin-lehti kertoo 9.12.1909 monivaiheisesta matkasta, jonka hinaaja Karl Boström teki 23. marraskuuta viedessään Kotkasta kesän siellä olleita hiiliproomuja Hankoon. Pari ensimmäistä matkapäivää meni kohtalaisen normaalisti, mutta Helsingin luona sakea sumu keskeytti matkanteon. Laiva jätti proomut merelle ankkuriin ja suuntasi Helsinkiin. Siellä laivamiehet saivat jostain juotavaa eikä matkaa voinut jatkaa, sillä miehet olivat "täynnä viinaa ja pirtua." Illalla ryyppääminen jatkui ja johti jopa tappeluihin. Vihdoin matka jatkui, mutta matkalaiset törmäsivät kolme tuumaa paksuun jäähän eikä proomut mahtuneet laivan tekemässä rännissä kulkemaan. Kapteenin piti leventää railoa ajelemalla moneen kertaan samassa kohdassa. Näissä manöövereissä joutui alus pois väylältä ja ajoi kiven yli sillä seurauksella, että se alkoi vuotaa. Sen jälkeen päästiin eteenpäin vain pieni matka kerrallaan, välillä laivaa pumpaten. Lopulta saavuttiin Lappvikiin, mihin proomut jätettiin ja laiva pääsi vihdoin kuun vaihteessa Hankoon.

Teknisiä tietoja:

Rakennettu Varkaudessa 1908
Pituus 18,70 x leveys 4,75 x syväys 2,30 metriä
Höyrykone 170 i-hv

Olga (3)

Haminan Sanomat 27.1.1910: "Höyrylaiwan kauppa. Sahanhoitaja E. Danska on ostanut kauppaneuwos Ahlqwistin perillisiltä Olga nimisen hinaajahöyryn. Kauppahinta 12.000 mk. Laiwa tulee wastaisuudessa toimimaan hinaajana Kotkassa."

Haminan Sanomat 21.5.1910:  "Höyrylaiwan kauppa. Sahanhoitaja Danska on myynyt Olga nimisen höyrylaiwan Kajaanin puutawarayhtiölle. - Alus menee wesitse Iisalmeen, josta se junalla viedään Kajaaniin."

Laivan tarina on luettavissa otsikon Haminan höyryjä alta. 

Kajaani II

Kajaanin Puutavaraosakeyhtiö osti herra Langilta Saima-nimisen laivan ja reilua viikkoa myöhemmin lehti-ilmoituksessa oli uuden höyrylaivan nimi, kun Eteenpäin-lehdestä 17.7.1909 oli luettavissa ilmoitus kesäjuhlasta Munsaaressa, jonne väkeä kuljetti höyrylaiva Kajaani.

Eteenpäin 26.8.1909 kirjoitti Keisarinsatamassa sijaitsevan Kajaanin Puutavaraosakeyhtiön huonoista työoloista ja työväen kohtelusta: 
"Työnjohtajain juopottelu onkin ollut aiwan yleistä. Owat tuottaneet olutta hywin useasti oluttehtaalta yhtiön hinaajalla 'Kajaanilla', joskus 2 á 3 koria yhtenä päiwänäkin..."

Etelä-Suomi 19.8.1911:

Toukokuussa 1912 Kotkan Ulosvienti Osakeyhtiö osti Kajaani Oy:n lautatarhatoiminnan Kotkan Keisarinsatamassa.
Huhtikuussa 1914 yhtiö kauppasi lehti-ilmoituksilla pientä hinauksiin ja matkustajaliikenteeseen (25-30 matkustajaa) soveltuvaa höyryvenettä. Olisiko se ollut entinen Saima, myöhemmin Kajaani II?

Kajaani V

Haminan Lehti 20.7.1911: Tapaturma sattui Kotkassa työmies Edw. Kuuselalle maanantaina; hänen työskennellessään satamassa 'Kajaani 5:s' laiwalla. Hänen oikea kätensä joutui köyden ja lotjan väliin, jolloin käden neljä sormea ruhjoutuivat."

Ilmoitus Etelä-Suomi-lehdessä 10.8.1911

Teknisiä tietoja:

Rakennettu raudasta Kotkan konepajalla 1905

Pituus 17,50 x leveys 4,05 metriä

Höyrykone 31 i-hv

Omistajia:

Veljekset Friis, Kokkola        -1911

Kajaanin Puutavara Oy  1911-

 Entinen nimi Tarvas, myöh. Matti

Koitto

Eteenpäin-lehti kirjoitti 27.6.1911 Kotkan Työväen Osuuskauppa r.l.:n järjestäneen Osuuskauppapäivän Kotkassa, jolloin höyrylaiva Koitto kuljetti kokousedustajia Langinkoskelle.

Eteenpäin 8.7.1911: "Laivaliike. Höyrylaiva Koitto välittää liikettä Mussalon ja kaupungin välillä sunnuntaina tk. 9 p:nä. Lähtee pyykkilaiturin luota klo 2 ja 2.45. Maksu edestakaisin 50 penniä."

Koitto-laiva ajoi tuona kesänä useita huviretkiä lähialueille ja 31.10.1911 oli Eteenpäin-lehdessä ilmoitus, jonka mukaan alus välitti säännöllistä liikennettä kaupungista Tiutiseen ja Popinniemeen viisi lähtöä päivässä.

Juhannuksen alla 1912 oli kotkalaislehdessä uutinen, jonka mukaan laivuri J. Korttila oli ostanut herra Martin Anderseniltä Koitto-nimisen höyryveneen sekä vesiproomun 6000 markan kauppahinnalla.

Tämän kaupan jälkeen Koitto esiintyi lukuisissa tapahtumailmoituksissa kuljettaen väkeä juhlapaikoille, mm. Langinkoskelle ja Tiutiseen.

Eteenpäin-lehdessä 9.5.1916 julkaistussa ilmoituksessa Koitto kuljetti aikataulun mukaan ihmisiä Kotkasta Kymin Helilään ja Kotkan ja Tiutisen välillä pari kertaa päivässä.

Kuitenkin jo 16.5.1916 oli useassa kotkalaislehdessä uutinen, jonka mukaan Koitto oli lopettanut nämä säännölliset ajot.

Mitään vihjettä aluksen myöhäisemmille vaiheille ei ole löytynyt, olisikohan myyty, ehkä muualle tai nii vaihdettu?

Jouko

Etelä-Suomi 29.6.1912 ilmoitus: "Jouko. Uusi kannellinen hinaaja-alus. Lähemmin puhelin 206."

Alus oli valmistettu Kokkolassa Veljekset Friisin konepajalla ja sen omisti Juho Helve.