Gutzeitin laivat

Huth

Helsingfors Dagblad 26.5.1872: "Pieni höyrylaiva, joka toissa päivänä saapui tänne Norjasta, on nimeltään Huth. Sen omistaja on eräs herra Gutzeit."

Jo heinäkuusta 1872 alkaen Huth osallistui purjehduskilpailujen järjestämiseen. Alus toimi usein kilpailuissa palkintotuomariveneenä tai kuljetti muuten vaan yleisöä katselemaan purjehdusta. Kyseinen harrastus oli kovin yleinen höyrylaivojen omistajien keskuudessa, niin myös Gutzeit vietti paljon vapaa-aikaa veneillen.

Suomenlehti 3.12.1872: "Lämmittäjä höyryweneellä Huth, Norjan alamainen Niilo Jakobson (oikea etunimi oli Nils, PT) on eräänä päiwänä, höyryweneen ollessa Kotkan saaren laiturin vieressä, tapaturmasta hukkunut."

Elokuussa 1873 Huth, jolla oli lastina maitoa ja viilipyttyjä, ajoi Helsingissä satamassa soutuveneen yli. Onnettomuus sattui, kun Huthin koneistosta irtosi joku mutteri ja koneenkäyttäjä  ei saanut laivaa pysähtymään. Veneessä ollut pelastui laiturille. Huthin omistaja lupasi korvata vahingon. (Hufvudstadsbladet 10.8.1873)

Kotka Notis&Annonsblad kertoi 22.8.1885, kun Huth hinasi matkustajahöyrylaiva Björneborgin Loviisasta Kotkaan telakalle, kun tämä oli kadottanut potkurinsa.

Edelleen sama lehti kertoo 16.4.1887, kuinka edellisinä päivinä kylmä sää oli hidastanut jäiden lähtöä eikä Kotkaan tulevat kaksi parkkia sekä yksi kuunarilaiva päässeet satamaan.
"Eilen yritti hinaajahöyry Huth murtaa jään, joka olisi laivalla olleiden mukaan onnistunut, ellei alus olisi rikkonut potkuriaan jäissä."

"Merenkulku Kotkassa alkoi viime maanantaina 18 tätä kuuta, kun hinaaja Huth läpäisi ulkoredillä olleen jäävyön ja samana päivänä hinasi pohjoissatamaan neljä jäämassojen taakse ankkuroitunutta purjelaivaa." (Kotka Notis&Annonsblad 23.4.1887)

Sama lehti kertoi 6.10.1888, että 4.11. haaksirikkoutui englantilainen priki Isabella, puutavaralastissa Pietarista Yarmouthiin, Lillkallan karille Suursaaren luona ja jäi hylyksi. Miehistön pelasti Gutzeit&Kumppanien hinaaja Huth.

Kotkan Sanomat 8.5.1889: "Ensimmäinen höyrypursi, Gutzeit&Kumpp. omistama Huth kävi jo eilen iltapäivällä kaupunkimme laiturissa sekä Hietasessa särkien paikoin 13 tuuman paksuista jäätä. Näinä päivinä saatamme sanoa laiwaliikenteenkin täydelleen alkaneen."

Kotka Notis&Annonsblad 3.8.1889: "Löytynyt ruumis. Hukkuneen ravintoloitsija Julius Adamssonin ruumiin löysi toissa päivänä hinaaja Huthin miehistö ja toi sen heti kaupunkiin. Ruumis kellui Fort Slavan lähellä ja oli ajelehtimassa Suomenlahdelle."

Kotkan Sanomat 26.6.1894:

Kotkan Sanomat 29.8.1896: "Maalle ajautui Fort Slawan luo toissapäiwän ankarassa myrskyssä eräs suursaarelainen jaala, joka oli tulossa Helsingistä. Gutzeitin höyrywene Huth weti sen jälleen wesille. Mitään wahinkoa ei jaala kärsinyt."

Kotka Nyheter kirjoitti 10.8.1897 pursiseuran eskaaderipurjehduksesta Suursaareen: "Myös pari yksityistä seuruetta teki huvimatkan Suursaarelle höyrylaivoilla Merkur (Pelastusalus, PT) ja Huth ja yhteiselo saarella oli miellyttävää."

Kotka Nyheter 24.5.1898: "Pohjakosketus. Ranskalainen höyrylaiva Sully ajoi karille eilen matkalla Kotkaan Lellerin saaren luona Rankin lähellä. Pohjakosketus oli kuitenkin niin lievä, että höyrylaiva Huthin onnistui hinata Sully karilta eikä siihen näytä törmäyksessä tulleen mikkäänlaista vahinkoa."

Koitar-lehti Haminasta kirjoitti 25.9.1900, kuinka Gutzeitin hinaajalaiva Huth, kapteeni B Korpas, pelasti kaatuneen purjeveneen päällä ajelehtineen säkkijärveläisen laivuri Mikko Pöntysen ja tämän naapurin tyttären kolme tuntia kestäneestä piinasta lähellä Orisaarta.

Kotkan Uutiset 22.5.1902: Gutzeitin väkevä hinaaja Luppi oli merellä avustamassa lähestyviä laivoja Kotkaan, kun sen potkuriakseli vääntyi jäissä. Laiva laski ankkurin, mutta ajelehtivat jäät painoivat sitä niin kovasti, että ankkurikettinki katkesi ja jäät veivät laivaa mukanaan. Kun asiasta saatiin tieto Kotkaan, lähti toinen saman yhtiön höyrylaiva Huth apuun ja hinasi Lupin kotirantaan ja siitä sähkötehtaan telakalle korjattavaksi. (Mainittu sähkötehdas oli Kotkan Rauta-, Urheilu- ja Sähkötehdas Osakeyhtiö, jolla oli konepaja ja telakka Kotkan satamassa, PT)

Etelä-Suomi 22.9.1904: Höyrywene waipunut pohjaan. Wiime yönä kello 3 aikaan pääsi jonkun erityisen tapaturman kautta wesi tunkeutumaan täällä Norjan sahan rannassa seisowaan W. Gutzeit & C:n omistamaan höyryweneeseen Huth, sillä seurauksella, että alus painui pohjaan ja on siitä wain laitojen yläosat näkywissä. Weneessä nukkuwa miehistö hawaitsi onneksi ajoissa wuodon, joten ennätti poistua. Laiwan oli määrä tänä aamuna lähteä Wiipuriin ja oli se tätä warten jo eilen lastattu poltto- y.m. tarpeilla."

Kyminlaakso 6.11.1907: "Karille ajoi sunnuntaina t.k. 3 p:nä höyryalus Huth Haapasaaren lähettywillä, Wirluodon luona. Noin tunnin kuluttua pääsi se kuitenkin pois karilta omin woimin."

Etelä-Suomi 7.10.1909: Karilleajo. Eilen klo ½ 4 i.p. ajoi Gutzeit & C:o omistama hinaajalaiwa Huth karille Pukinpään luona lähellä Pitkäpaatea. Laiwa oli tulossa Wiipurista tänne kolmen puutawaraproomun kanssa, mutta nähtäwästi sumussa joutunut pois reitiltä. Tarkempia tietoja ei ole. Tänä aamuna lähtewät Sunilan sahan 'Kotka' ja rautayhtiön 'Sähkö' karilleajaneen awuksi. Huth on ollut mainitulla yhtiöllä jo wuodesta 1872, jolloin yhtiö osti sen Fredrikstadtista Norjasta."

"Huth pääsi wielä samana iltana karilta omin woimin irti weden nousun waikutuksesta. Laiwa, joka oli joutunut hiekkakarille, ei saanut wuotoa ja jatkoi se matkaansa keskiwiikkona Kotkaan."
Näin kirjoitti Haminan Sanomat 9.10.1909. On myös mainittu, että tällä kertaa Huth ei ajanut ollenkaan pohjaan kiinni, se vain jäi odottamaan sumun hälvenemistä. Tieto karilleajosta tuli Kotkaan kuulemma jonkun luotsin mukana, joka ei ollut vaivautunut varmistamaan tiedon todenperäisyyttä.

Teknisiä tietoja:

Rakennettu Bergenin konepajalla Norjassa 1868 raudasta
Uusittu 1905 pituus 16,03 m x leveys 4,63 x syväys 3.24
40,33 brt, 23.24 nrt
höyrykone 48 eff.hv
Signaalitunnus SJCL

Omistaja konsuli Gutzeit, myöh. A/B Gutzeit&C:o
Vanhoissa laivakalentereissa omistajaksi mainitaan Ch. Holst, joka oli Norjan sahan johtajia.

Huth Suomen lippu perässään, kuva Marjo Zamora Lopez

Kotka (1)

Helsingfors Dagblad kirjoitti 5.2.1872 helsinkiläisen J. D. Stenberg & Poikien telakan valmistamista laivoista. Yksi näistä oli herroille Gutzeit ja Lennart af Forselles rakennettu hinaajalaiva Kotka, jonka mitat olivat pituus 75 jalkaa, leveys 14 jalkaa ja syväys 7½ jalkaa. Laiva sijoitettiin Gutzeitin hinauksiin Päijänteelle Lahteen.

Hufvudstadsbladet kertoi 22.9.1874 kihlakunnanoikeuden puheenjohtajan Lennart af Forsellesin kuolinpesän myyneen osuutensa höyrylaiva Kotkasta konsuli Gutzeit & Kumppaneille Kotkaan 200.000 markan hinnasta.

Theodor Hjelt: Suomen laivakalenteri 1907 s. 82-83 mukaan Karhula Osakeyhtiö osti aluksen ja se siirrettiin osina J. D. Stenbergin konepajalle Helsinkiin, jossa se uudistettiin 1892 ja laivan nimeksi tuli Kokko. Se jäi talvisodan jälkeen Viipuriin ja joutui venäläisten haltuun.

Anne

Hufvudstadsbladet 2.8.1876: "Crichton & C:o osakeyhtiölle kuuluva höyryvene Anne on myyty herroille Gutzeit & C:o Kotkaan 13.00 markalla."

Kotkan Sanomat 27.6.1883: "Pienempi haaksirikko tapahtui Juhannuspäiwänä illalla höyrywene 'Annelle' , jolla muutamia kaupungin säätyhenkilöitä, enimmäkseen naisia ja lapsia, kuuluu olleen huwiretkellä. Koneenkäyttäjän huolimattomuudesta oli näet höyrypumpun wenttiili jäänyt auki, josta wesi alkoi tulwata koneruomaan koko lailla. Hätääntyneille saapui kumminkin apua eräästä wenäläisestä sotalaiwasta, joten onnettomat pelastuiwat suuremmitta wahingoitta paitsi mitä pu'ut lienewät kowassa kiireessä wähin wahingoittuneet."
Tekstissä mainittu sotalaiva oli tykkivene Dnjepr, tämä käy ilmi Kotka Notis&Annonsblad-lehden yleisökirjoituksesta 30.6.1883.

Fredrikshamns Tidning kertoo 10.8.1887 monen palstan jutussaan kilpapurjehduksesta Kotkassa, jolloin yleisö seurasi kilpailuja höyryveneistä Selma, Ellen, Alert, Huth, Halla, Kyminsuu ja Anne.
Tässä taas näkyy sahamiesten kiinnostus kilpaveneilyyn, ovathan kaikki nuo alukset arkitöinään hoitaneet sahojen tavaraliikennettä.

Erään tiedon mukaan tämä alus vaihdettiin konsuli Ahlqvistin Lintu-laivaan 1882?

Teknisiä tietoja:
Rakennettu W:m Crichton & C:o konepajalla Turussa 1875
Mitat pituus 11,3 m x leveys 2,40 m x syväys 0.9 m
Höyrykone 6 hv

Lintu (1 ja 2)

Kotkan Sanomat 21.5.1890 kertoo V.P.K.:n huvimatkasta Elisabet-saarelle (Varissaari). Matka tehtiin höyryveneillä Alli (Hietasen saha), Helene (vanha saha), Olga (Hellstén) ja Lintu. Onko tämä viimeinen jo Gutzeitin laiva vai se, jota Ahlqvist kauppasi jo kesäkuussa 1882?

Taitaa olla niin, että sama laiva on kysymyksessä. Nähtävästi Gutzeit osti Ahlqvistin höyryveneen jo 1882?

Toukokuussa 1896 Varkauden telakka toimitti Gutzeitille varppaajan, jonka nimeksi tul Lintu.
En ole ikinä lukenut varppaaan käytöstä Kotkan vesillä, joten tämä uusi tulokas taisi heti alkuun suunnata keulansa (oikeastaan peränsä, kun kerran varppaaja oli) Saimaan vesille?

Kotkan Sanomat 7.11.1896:

Kotkan Sanomat 8.6.1897: "Tulipalon hälytys sai lauwantai iltama kaupungin asukkaat liikkeelle. Norjan sahan höyryweneessä 'Lintu' oli puuwarasto syttynyt palamaan mutta saatiin ilman suurempia tuhoja sammutetuksi. Palokunnan oliwat jo liikkeellä."

Kotka Notis- och Annonsblad 19.8.1897:

Kotkan Uutiset 3.3.1898 (uutinen):

Kotka Nyheter 17.5.1898 kertoi, että höyryruisku oli liitetty Linnun koneistoon ja se toimi erinomaisesti. Tätä tultiin myöhemmin tarvitsemaan!

Kotka Nyheter 19.5.1900 kertoo uutisessaan, miten Neptun-yhtiön pelastusalus Ahti ajoi karille Lehmän ja Lellerin saarten välissä kruununluotsin komennossa. Paikalle saapui Gutzeitin höyryvene Lintu sukellusvarusteiden kanssa. itse pelastustyön teki myöhemmin Protector-pelastusalus.

Kotkan Uutiset kertoo 18.8.1901 ravintoloitsija Ohfertin konkurssipesälle kuuluvan ravintola Svensksundin palosta (nykyisen Kotkan Kaupunginteatterin paikalla). Koko lähiseutu oli suuressa vaarassa palaa, mutta "Erinomaisena apuna sammutustyössä oli Norskan sahan höyrylaiva 'Lintu' höyryruiskuineen sekä pelastushöyrylaiva Karin'in wedennosto kone."

Sattui Linnulle havereitakin, kesäkuussa 1902 se sai koneistonsa rikki, heinäkuussa Lintu ajoi karille Heinlahden ja Kotkan välillä ja marraskuussa 1903 se ajoi taas karille, nyt Kivisillan luona.

Etelä-Suomi kertoo 14.7.1903 Heinlahdella järjestetystä kansanjuhlasta, joka epäonnistui taloudellisesti, sillä järjestäjä ei saanut tarpeeksi ajoissa tilaisuuden vaatimia lupia eikä osanottajilta voinut periä minkäänlaisia maksuja. Väkeä paikalle saapui puolen kolmatta tuhatta höyryveneillä Nansen (Olsen), Kaima (Ruth), Turvala (Collin) sekä Lintu.

Etelä-Suomi 2.6.1906 ilmoitus (laivan nimi mainitaan asiaa koskevassa pikku-uutisessa):

Etelä-Suomi 6.8.1907:

Panu

Yksi maininta telakalla tapahtuneesta onnettomuudesta. Oliko Saimaan tervahöyryjjä?

Gutzeitin Saimaan varppaajat

Yhtiö teetti 1890-luvulla useita varppaajia Saimaan tukkilauttojen hinaamiseen, tarkemmin varppaamiseen. Nämä alukset, Kotka (1891), Ruttois (1891), Vanda (1892) ja Alexander (1893) tuotiin kuitenkin vuosittain Kotkaan talvehtimaan, joten ne näkyivät pari kertaa vuodessa satamassamme. 

Aino (2)

Gutzeitin pieni, kiikkerä normaalisti Saimaalle sijoitettu Aino-hinaaja tuurasi muutostöiden takia ajosta poissa ollutta sataman vakiokulkijaa Lintua 1890-luvulla.

Luppi

Vaikka höyrylaiva Luppi olikin vuosia Gutzeitin raskassarjalainen, tositoimiin aina joutuva vahva hinaaja, käytettiin sitä jonkun kerran myös henkilöliikenteeseen, joten on se oikeutettu pääsemään tälle listalle.

Yleensä Luppi talvehti Kotkassa vaikka viettikin yleensä kesän Saimaalla tukkilauttoja hinaten.

Kotkan Sanomat 8.5.1900: Laiwaliike. Wiime päiwinä on kierrellyt höyrypursi 'Luppi' Norjan sahan edustalla ja awannut Norjan sahan ja Hallan wälisen salmen puoitiehen jäistä wapaaksi. Elisabetin saareen päin yrittäessään sai Luppi Kuusisen saaren läheisyydessä ottaa wauhtia kulkien tämän jälkeen eteenpäin noin pituutensa werran. Ruotsinsalmella näkyy olewan paikottain awowettä."

Kotkan Uutiset 2.5.1901: Jäitä löytyy wielä laajalti Kotkan saariston ulkopuolella, kosk'ei pikkumurtaja Luppi woinutkaan tehdä aijottua retkeään Suursaarelle, waan täytyi palata tyhjin toimin takaisin."

"Talvilaiwaliikettä Kotkaankin. Tänä syksynä tulee laiwaliikettä Kotkaan jatkettawaksi talwen tullessakin. Osakeyhtiö W. Gutzeit & C:n höyrylaiwa Luppi on otettu telakkaan warustettawaksi wäylää auki pitämään talwen aikanakin. Luppi on warustettu erittäin woimakkaalla ja tukewalla koneistolla sekä muutenkin jäänmurtajaksi muodostettu. Kewäisin on se edellisinä wuosina murtanut kulkuwäyliä jäähän ja osoittautunut olewan hywä jäänmurtaja."

Kotka Nyheter 21.5.1910: "Matkan Suursaareen teki ruotsalaisen yhteiskoulun opettajat ja vanhemmat oppilaat helluntaipäivänä. Gutzeit & Co-yhtiö oli hyväntahtoisesti antanut höyrylaiva Lupin matkalaisten käyttöön." 

Teknisiä tietoja:

Rakennettu Ruotsissa Bergsundin konepajalla 1899 teräksestä.

Pituus 21.15 m x leveys 4,75 m x syväys 2.85 m
74,66 brt, 22,13 nrt
Höyrykone 200 hv
Signaalitunnus SJFT

Kuva Lasse Tuomalan arkistosta

Helmi (2)

Kotkassa oli reilu 100 vuotta sitten ainakin kaksi Helmi-nimistä laivaa, toinen kuului tullipäällysmies G. B. Hellsténille ja toinen Gutzeitille. Lisäksi lehdissä oli uutisia muualla seilanneista Helmi-laivoista, ei ihme, kun välillä meinaavat sekoittua...

Kotkan Uutiset 15.11.1903: "Kotkan höyrywene laiwasto lisääntyy yhä. Hiljattain saapui Kotkaan W. Gutzeit & C:n toiminimi Utra Wood & C:lta ostama, jäänmurtajamalliin rakennettu hinaajahöyrylaiwa Helmi ja muutamia muitakin höyryweneitä on ensi kesäksi odotettawissa."

Kotka Nyheter 8.12.1903: "Merihätään joutui viime lauantaina koneenkäyttäjä ja lämmittäjä osakeyhtiö Gutzeitin höyryveneestä Helmi. He olivat menneet jollalla tervehtimään tuttuja redillä olevaan ruoppaajaan..."
Kyllä kummasti saa samasta tapahtumasta aikaan monenlaisia uutisia, Kotkan Uutiset mainitsee, että ruoppaajan miehet olivat tulossa Helmiin...Totta tuossa taitaa olla Helmi-laiva, ruoppaaja, jolla ja pari miestä?

Kotka Nyheter-lehti kertoo 6.8.1904 kahden Oy Gutzeit & Co:n höyryveneen, Lintu ja Helmi osallistuneen Kirkonmaassa raivonneen metsäpalon sammutukseen tuoden mukanaan proomussa sammuttajia.

Etelä-Suomi kirjoittaa tulipalosta insinööri Grefwebergin talossa 27.7.1905: "Tehokasta apua sammutustyössä antoiwat Sunilan 'Kotkan' ja Norjan sahan 'Helmin' pumput. Molemmat laiwat saapuiwat uskomattoman nopeasti sammutustyöhön."

"Suomen kenraalikuvernööri R. Gerhard (oikea nimi oli Nikolai Gerard, PT) kävi virallisella vierailulla Kotkassa ja ohjelmaan kuului tutustuminen Norjan sahaan Oy Gutzeit & Kumpp. höyrylaivalla Helmi." Näin kirjoitti Etelä-Suomi 5.7.1906. Samalla kertaa arvovieras tutustui rakenteilla olevaan Gutzeitin selluloosatehtaaseen.

Kyminlaakso-lehti 14.11.1908: "Karille joutui keskiwiikkoiltana laiwa 'Seura', kapteeni K. Rasi, joka tuli satamaan Pietarista öljy ja wehnäjauholastissa. Rautayhtiön 'Sähkö' hinasi laiwaa öljymakasiinille, joka on Katariinassa, mutta lähellä Elisabetin saarta joutui laiwa kivelle ja sai wuodon keulaan. Wesi wirtasi sisään nousten lastiruomissa 3 jalkaa. Gutzeit & C:o 'Helmi' tyhjensi pumppuamalla laiwaa, joka on nyt satamassa."

Haminan Lehti 24.11.1908: "Kiwelle ajoi 'Kymmene aktiebolag'in omistama höyrypursi 'Woikka' wiime lauantaina matkallaan Kotkaan lähellä Hallaa. Pursi sai ahteriinsa kolme reikää konehuoneen kohdalle. Gutzeit & C:o höyryl. 'Helmi' hinasi 'Woikan' Kotkaan Sähkötehtaan telakalle korjattawaksi. Korjaus työ kestänee 3-4 päiwää."
(Woikka oli entinen G. B. Hellsténin Helmi, PT)

Teknisiä tietoja: (Suomen kauppalaivakalenteri 1900)
Rakennettu Varkaudessa 1898
Pituus 19,81 x leveys 4,27 x syväys 1,60 metriä
19.09 reg.tonnia
Höyrykone 25 hv

Helmin ruiskua kokeillaan 1910-luvulla Kotkassa

Ahkera

Myös tämän hinaajan Gutzeit sai ostaessaan Utra Woodin 1902 tai -03.
En ole (vielä) löytänyt tästä lehtimainintoja.

Teknisiä tietoja: (kirjasta Suomen Kauppalaivasto 1918, Valtioneuvoston kirjapaino, 1920)

Rakennettu Leppävirta. Varkauden tehdas Stenberg  1871
Pituus 22,25 x 4,40 x 1,80 metriä
49,68 brt/28,33 nrt
Höyrykone 30 eff.hv

Tripp

Kotka Nyheter 6.8.1904: "Uusi pieni höyryvene Tripp hyväksyttiin eilen kaupungin satamassa. Vene on rakennettu rautayhtiön konepajalla insinööri J. Nielsenin laskuun täältä."

Kotkan Uutiset 4.6.1905:

Kotkan Uutiset 20.7.1905: "Kyminlaakson raittiuspiirin kesäjuhlassa wiime sunnuntaina pitiwät puheita hrat J Alin, D Hamara, W Pylkkö, W Joukainen ja opettaja Snellman. Yleisöä oli runsaasti saapunut lähiseuduilta höyryweneillä Alli, Kaima, Ursus, Turwala, Halla, Sunila, Tripp ja Olga, jota paitsi höyrywene Fix wälitti liikettä Kotkan ja Mussalon wälillä."

Koitar 2.9.1905: "Höyryaluksen kauppa. Osakeyhtiö W. Gutzeit & Kumpp. on myynyt omistamansa höyryweneen Tripp kauppias H. Zilliacukselle. Kauppahinta tuntematon."

Sukkela

Haminan Sanomat 17.9.1907: "Yhteentörmäys. Norjan sahan hinaaja-alus Sukkela törmäsi wiime torstai-aamupäiwällä ruoppausproomua wastaan saaden keulaansa suurehkon repeämän. Sukkela täytyi wiedä Rautayhtiön konepajalle korjattawaksi."

Etelä-Suomi 30.7.1908: "Höyryweneitten yhteentörmäyksiä. Eilen tapahtui satamassa törmäys höyryweneitten Sukkelan ja Syrsan wälillä. Edellinen pelastui ilman waurioita, mutta Syrsanin keula ja etukansi wioittuiwat jonkun werran, niin että se oli wietäwä konepajalle korjattawaksi. Sukkela kuuluu Norjan sahalle ja Syrsan Stewedoring lastausyhtiölle."
Tekstissä mainittu toinen laiva on nimeltään Syrsa, ei Syrsan, niin kuin tuossa lukee.

Kyminlaakso 29.8.1908: "Karille ajoi Gutzeitin höyrywenhe Sukkela matkalla Wiipuriin Uuraan salmessa klo 12 yöllä tiistaita wasten. Sukkela ei totellut eräässä käänteessä peräsintä ja, kun raskas proomu kulki jäljessä, ei se woinut perääntyäkään, waan joutui karille. Onneksi proomu saatiin käännetyksi, niin ettei se murskannut Sukkelaa, waikka siwumennen oli wallan koskea karilla olewaan laiwaan. Laiwasta kuljetettiin weneellä useimmat matkustajat proomuun. Höyrylaiwa Alert (omistaja Paul Wahl & Kumpp.) tuli muutaman tunnin kuluttua ja weti Sukkelan karilta sekä wei sen Wiipuriin jossa se korjataan. Sukkela ei saanut wuotoa."

Reilu kuukausi myöhemmin Sukkela veti neljää niin sanottua Saimaan lotjaa Kotkasta Viipuriin, kun sen hinausköysi katkesi ja kolme lotjaa ajautui kovassa tuulessa karille. Kaksi saatiin muutaman päivän jälkeen irti mutta yhden epäiltiin jäävän hylyksi. (Kyminlaakso 6.10.1908)

Huhtikuussa 1909 Gutzeit vaihtoi Sukkelan entiseen kauppaneuvos Ahlqvistin Selmaan lappeenrantalaisen kauppias Cederhwarfin kanssa.

Teknisiä tietoja:
Rakennettu Varkaudessa 1870
38.70 reg.tonnia
Höyrykone 40 hv

Aluksen mitoiksi mainitaan vuoden 1900 kauppalaivakalenterissa 30,66x4,83x2,53 metriä
Olisiko tuo pituus kuitenkin 20,66 metriä?

Toimi

Kotka Nyheter 3.7.1906 kertoo uutisessaan nuorista työmiehistä Luukkonen ja Liukkonen, jotka lähtivät ulkosaariin metsästys- ja kalastusretkelle. Kun poikia ei kuulunut kotiin eikä poliisikaan suostunut heitä etsimään, kääntyi toisen pojan isä Gutzeitin sahan puoleen, josta lähetettiin höyrylaivat Toimi ja Kotka heitä etsimään. Saarelaiset olivat kuitenkin jo pelastaneet nuorukaiset.

Teknisiä tietoja

Rakennettu Puhoksessa Kiteellä 1882
Pituus 21,45 x leveys 4,42 x syväys 2,91 m
26,9 nrt

Selma

Gutzeit sai tämän vaihtaessaan Sukkelan lappeenrantalaisen kauppias Cederhwarfin kanssa. Katso lisää kohdasta Ahlqvistin laivat

Ilomants

Etelä-Suomi 8.6.1909 kertoo uutisessaan Toivonliittolaisten kesäjuhlasta Mussalossa:
Kiwelle karahti sunnuntaina Norjan sahan 'Ilomants' laiva tullessaan ottamaan Katariinan rannasta Mussaloon menewiä juhlijoita. Täydellä 'faartila' ajaessaan se antoi koko hywän tönäyksen joka kuitenkaan ei mitään waaraa eikä wahinkoa muassaan tuonut elei ota lukuun säikähdystä. Tämä 'ennen tuntematon kari' sijaitsee rannasta parisenkymmentä metriä."

Hietanen (entinen nimi Hietanen I)

Hietasen sahan oston yhteydessä Gutzeitille tuli myös samanniminen hinaaja. Tästä lisää osassa Paul Wahlin laivat.

Christian Kontturi

Kotka Nyheter 22.10.1910: "Varmistaakseen loppusyksyn liikenteen täällä on A. B. W. Gutzeit & C:o päättänyt sijoittaa voimakkaan tukkihinaajan Kristian Kontturin Saimaalta Kotkaan."

Kyminlaakso 24.12.1910: "Waalilippujen wienti ulkosaarille. Sikäli kun meille on kerrottu, on nyttemmin tehty sopimus postihaallituksen ja O.Y. W. Gutzeitin wälillä siitä, että sanotun yhtiön höyrylaiwa 'Kristian Kontturi' kuljettaa waailiput Seiskariin ja Lavansaarelle. Suursaareen ja Tytärsaareen on waaliliput jo lähetetty postin mukana. Waalien jälkeen on saman laiwan määrä hakea waaliliput Seiskarista, Lawansaarelta, Suursaarelta ja Tytärsaarelta. - Syksymyöhäisten, epäwakaiden säiden takia tuntuu yritys kuitenkin rohkealta, mutta toiwottawaa olisi, että matka onnistuisi."

Kotka Nyheter kertoo 31.12.1910, että aluksen matka onnistui, mutta se kesti huonojen olosuhteiden takia puolitoista vuorokautta. Toisaalta sama lehti kertoi, että Kotkan satama puolestaan on täysin jäätön!

Poku

Suomen kauppalaivakalenterissa 1912 mainitaan Gutzeitilla olleen ainakin rekisteröitynä Kotkaan tämänniminenkin hinaaja. Lehtimainintoja en ole löytänyt.

Teknisiä tietoja:
Rakennettu Vaasassa Onkilahden konepajalla 1904
Pituus 18,10 x leveys 5,10 x syväys 2,67 metriä
Höyrykone 120 i-hv, 75 eff. hv
Omistajaksi vuoden 1918 kalenterissa mainitaan Nord Saima Rederibolag, Joensuu