Paul Wahl & Co eli Hietasen höyrysahan laivat

Viipurilainen Wahlin kauppahuone oli yksi niistä, jotka tajusivat Kotkan edut sahateollisuudelle. 

(tähän tulee lisää Hietasen sahasta...)

Alert (1)

Wiborgs Tidning-lehti kirjoittaa 26.6.1873 Varkauden konepajalla edellisenä talvena tekeillä olleista laivoista: "Viidestä höyryveneestä, jotka valmistuvat, laskettiin kaksi telakalta, Refsö Tukholmaan ja Alert Haminaan."

Helsingfors Dagblad 6.10.1874: "Höyrylaivaonnettomuus. Haminasta kirjoitetaan Morgonblad-lehteen: Sunnuntaina 27 syyskuuta, kun höyryveneen Alert, joka kuuluu kauppayhtiö P Wahl&Comp. ja jota kuljetti kapteeni Tammelin, olisi pitänyt lähteä kaupungin satamasta tavalliselle vuorolleen Kotkaan, laivaan ryntäsi niin suuri ihmisjoukko, että vene, välttääkseen liian suuren lastin päätti lähteä rannasta puoli tuntia ennen määräaikaa. Siitä huolimatta matkustajien määrä läheni sataa. Pienen matkan ajettuaan laiva törmäsi kiveen niin sanotun palovahtiniemen ulkopuolella siten, että laiva, vaikka se heti kääntyi rantaan päin, meni pohjaan niin, että vain kansi jäi veden yläpuolelle. Matkustajat, joiden keskuudessa sekaannus ja pelko oli suuri, pelastettiin varustamon lähettämillä veneillä.

Mitä olisi toisenlaisissa olosuhteissa voinut tapahtua onnettomuudessa, joka sattui hyvän sään vallitessa kl. ½ 1 vesillä, joita kapteeni melkein päivittäin kulkee?

Kapteeni sanoo, että hän oli laivalla vallitsevan tungoksen takia estetty näkemään muuta kuin puun latvoja eikä nähnyt väylää."

Wiborgs Tidning 8.10.1874: "Epäonni kohtasi kauppahuone Wahlin höyryvene Alertia, joka viikko sitten matkalla Kotkaan törmäsi kiveen ja sai keulaansa ison vuodon. Onnettomuus sattui kuitenkin niin lähellä rantaa, että matkustajat, joista suurin osa oli kirkkokansaa, pystyivät pelastautumaan. Outoa on, että törmäys sattui kirkkaalla ilmalla ja kiveen, joka oli veden pinnan yläpuolella."

Edelleen sama lehti 24.8.1875 kertoo Kotkassa järjestetystä kilpapurjehduksesta, jolloin Alert kuljetti viipurilaisia vieraita Wahlin laskuun.

Viipurilainen Ilmarinen-lehti kirjoitti 26.9.1877 höyrylaiva Nikolain karille ajosta syyskuussa Pukinpään luona Haminan ja Viipurin välillä, vaikka kruunun luotsi oli laivassa.

"Haminasta tuli awuksi höyryalus Alert, joka seuraavana päivänä toi Nikolain Helsingin Eteläsatamaan."

Alert joutui kesäkuussa 1887 ottamaan hoitaakseen samalle yhtiölle kuuluvan höyryvene Allin vuorot, kun Ahlqvistin Selma-laiva oli törmännyt tähän Kotkan satamassa. (Fredrikshamns Tidning 22.6.1887)

"Kauppahuone Paul Wahl&C:o on antanut yrityksen Kotkassa omistaman sahan työntekijöille ja heidän perheilleen mahdollisuuden vierailla maatalousnäyttelyssä täällä (Viipurissa, PT) asettamalla höyryvene Allertin päiväksi työntekijöiden käyttöön.

Nelisenkymmentä työntekijää ja heidän perheenjäsentään saapui Allertin kanssa tänne lauantaina." (Östra Nyland-lehti kirjoitti aluksen nimen kaksi kertaa väärin 30.8.1887)

Kotka Notis&Annonsblad 17.12.1887: Hinaaja Alert hinasi parkkilaiva Jobbin ulos satamasta ohuen jään läpi ja nyt satama sekä redi ovat jään peittämät."

Fredrikshamns Tidning 23.6.1888: "Höyrylaiva Alert lähtee sunnuntaina klo 11 kansanjuhlaan Pajulahteen Vehkalahden pitäjässä. Hinta meno-paluu 2 mk hengeltä."

"Huwimatka Helsinkiin toimeen pannaan tiistaina 3 päiwänä tulewaa heinäkuuta kello 9 i.p. höyrylaiwalla Alert. Maksu edestakaisin 5 m. Listoja nimien kirjoittamista warten löytyy kelloseppä F R Welin´illä ja kaupp. E Saxell´illa Kotkassa sekä koneinkäytt. Walentin´illa Hietasessa.

Huom! Jos runsas luku matkustawaisia ilmaantuu, saattaa maksu olla ilmoitettua halwempikin. Laiwa palaa Helsingistä torstaina 5 p:nä iltasella." (Kotkan Sanomat 27.6.1888)

Alert oli jatkuvasti mukana kilpapurjehduksissa, joko yleisöä kuljettamassa tai palkintotuomariveneenä, paikkoina mainitaan mm. Tammio, Kuorsalo, Loviisa ja Hamina. Yleensäkin Kotkan ja Haminan höyryveneet olivat vakiovieraita purjehduskilpailuissa, olivathan niiden omistajat innokkaita purjehduksen ystäviä. Tästä esimerkkinä Kotkan Sanomien ilmoitus 9.7.1892:

Fredrikshamns Tidning kertoi 4.7.1894 taas yhdestä purjeveneiden hinausmatkasta kilpailuun Helsinkiin, josta palatessa sattui "Karilleajo. Lauantaina iltapäivällä klo 3 törmäsi hinaajahöyrylaiva Alert, joka kuuluu yhtiölle Wahl Kotkassa, kivelle Hästnäsin salmessa lähellä Helsinkiä. Pahasti vaurioituneen höyrylaivan on pelastusalus Ahti hinannut Kotkan satamaan."

(Kotka Notis&Annonsblad tiesi kertoa 5.7., että Alert oli otettu telakalle Hietasessa)

Alli

Wiborgs Tidning 3.3.1874 kertoo Viipurin höyrylaivaosakeyhtiön yhtiökokouksesta ja siinä samassa tilaisuudessa yhtiön vanhimman höyryveneen, Allin myymisestä Paul Wahl & Co:lle hintaan 8500 mk.

Laivan täytyy olla aika vanha, sillä se ajoi Viipurin lähiliikenteessä ainakin vuodesta 1866 alkaen, ehkä reilusti aikaisemminkin?

Kotka Notis&Annonsblad-lehti julkaisi 1.7.1882 lukijan kirjoituksen purjeveneellä Suursaareen tehdystä huvimatkasta, tuulen loppumisesta Norjan sahan lähellä ja avun saapumisesta "pienen kiljukaulan Allin mukana, joka hinasi meidät laivasiltaan."

Sama lehti kirjoittaa 12.5.1883 merenkulkukauden avaamisesta Kotkassa: "Sisäsatamassa on Kotkan kevääntuoja, pieni höyryvene Alli jo viikko sitten aloittanut säännölliset vuoronsa Hietasesta kaupungin höyrylaivalaituriin, jossa sen kaikille kaupunkilaisille tuttu vihellyspilli, joka ei ole kärsinyt talven kylmyydestä päästää tärykalvoja sarkevän äänensä sataman asukkaiden iloksi."

Kai Allin höyryvisseli ärsytti kunnolla satamassa asujia, sillä sen sekä höyryvene Kyminsuun pillejä esitettiin yleisönosastokirjoituksissa vaihdettaviksi laivakelloon...

Kova koillismyrsky pauhasi syksyllä 1883 pitkään ja vesi laski meressä, jolloin useita laivoja ja proomua jäi kuiville. Halla osakeyhtiön höyryvene Halla oli pelastamassa kuiville jäänyttä proomua, jolloin se itse joutui karille, josta sen hätäsignaalien (höyrypillin?) antamisen jälkeen kävi vetämässä irti Wahlin Alli. (Kotka Notis&Annonsblad 22.9.1883)

Ahlqvistin höyryvene Selman törmääminen Alliin on selostettu tässä blogissa muussa yhteydessä.

"VPK järjesti matkan Elisabethiin höyryveneillä Alli, Lintu, Helene ja Olga, jotka omistajat olivat ilmaiseksi antaneet palokunnan käyttöön...kuoro oli Allilla ja se johti saattueen laulun tahdissa Elisabethiin." (Kotka Notis&Annonsblad 24.5.1890)

Teknisiä tietoja: (Suomen kauppalaivakalenteri 1875)
Rakennettu 1863
15 lästiä
Höyrykone 25 hv
Rekisteröity Haminaan


Kotkan Merimieshuonekunnan alusluettelon 1902 mukaan:
Rakennettu 1864, uusittu 1877 ja 1900
Koneteho 14,41 i-hv
Omistaja P. Wahl & Co
Päällikkönä A. Puuställi
Matkustajia 50 henkilöä

Alert (2)

"Uusi höyrylaiva. Eilen saapui kotkasta saadun tiedon mukaan Hietasen höyrysahalle uusi hinaajalaiva Alert, joka on rakennettu Varkauden konepajalla. Höyryn, joka on erityisen näyttävä, sanotaan olevan myös nopeakulkuinen." (Fredrikshamns Tidning 13.10.1897)
Näyttää siltä, että vanha Alert on joko myyty tai sille on annettu uusi nimi, sillä uudessa ei ole järjestysnumeroa nimen perässä. Käytän samannimisien laivojen erottamiseksi toisistaan suluissa olevaa järjestysnumeroa, joka ei kuulu aluksen viralliseen nimeen.


Wiipuri-lehti 13.5.1905: "Hinaajahöyryn kauppa. Hinaajahöyryn Alert on kauppahuone Paul Wahl & K:ni myynyt Argangelin satamahallitukselle 18.000 ruplan hinnasta. Alert on rakennettu v. 1900." (Ei taida pitää paikkaansa tuo rakennusvuosi, tulihan jälkimmäinen Alert Wahlille jo 1897, PT)

Assistant

Östra Finland-lehti (ilmestyi Viipurissa, PT) 18.10.1882: "Uusi sukellushöyrylaiva. Satamassa (Viipuri, PT) on tällä hetkellä Varkauden konepajalta näinä päivinä valmistunut höyrylaiva, nimeltään Assistant, joka on rakennettu herrojen Paul Wahl & C:in laskuun. Kuten nimi jo ilmaisee, on se tarkoitettu antamaan apua ahdingossa ja hädässä oleville aluksille. Se on nimittäin hinaaja ja sukelluslaiva, varustettu näitä tarkoituksia varten tarpeellisilla välineillä. Sen on tarkoitus liikennöidä linjaa Viipuri-Kronstadt."
Tekstissä mainittu sukelluslaiva tarkoittaa sukeltajan varusteilla varustettua laivaa, ei toki vedenalaista.

"Assistent. Herroille Paul Wahl & Comp. kuuluva, uusi jäänmurtaja ja sukellushöyrylaiva, joka talvehti mainitun yhtiön höyrysahalla Hietasessa teki pari päivää sitten yrityksen murtautua jään läpi Kotkan höyrylaivalaituriin, mutta oli pakotettu palaamaan suunnilleen puolivälistä, sillä jää oli paikoitellen niin vahvaa, että sitä ei voinut läpäistä." Näin kertoi Kotka Notis&Annonsblad-lehti 5.5.1883.

Kotkan Sanomat tiesi kirjoittaa 28.11.1883, että Wahlin proomulla oli käynyt varkaita, ankkuri ja kettingit oli viety.

Kotkan Sanomat 27.12.1883: "Höyrylaiwakauppa. Sukellushöyry ´Assistant´, kuuluwa kauppahuoneelle Paul Wahl  & Kumpp., on näinä päivinä myyty, toiminimi Cadenius & Grahn´in wälityksellä täällä, ruotsalaiselle sukellusyhtiölle ´Neptun´ 100.000 markasta."
Myytiin myöhemmin Russisch-Baltische Bergungs-Verien AG-yhtiölle ja sai nimen Argo. Myöhemmin nimenä oli Karin.

Rakennettu Varkauden konepajalla raudasta 1883
pituus 27,10 m x leveys 5,78m x syväys 2,60 m
Höyrykone 240 ihv
Myöhemmät nimet Argo ja Karin

Älä sekoita Neptunin myöhäisempään pelastuslaivaan Assistens!

Päiwiö

"Päiviö on uuden höyryaluksen nimi, jonka herrat Georg ja Emil Wahl owat rekennuttaneet Warkauden tehtaalla. Alus, jota pääasiallisesti käytetään huwiretkeihin, kelpaa myös hinaajalaiwaksi." (Kotkan Sanomat 20.6.1893)
Georg Wahl oli englantilaisen Phoenix-palovakuutusyhtiön edustaja Kotkassa ja myöhemmin Hietasen sahan isännöitsijä.

Teknisiä tietoja:
Rakentaja Paul Wahl&Co Varkaus
Tilaaja E. Wahl
Rakennusnumero 185
Mitat 15,25 x 3,5 metriä
Höyrykone 10 hv compound ilman lauhduttajaa
(Laivadata.fi)

Ahti

Kotkan Sanomat 26.11.1892: "Ahti on uuden hinaaja ja sukellus höyrylaivan nimi jonka toiminimi P Wahl & K: on tilannut Warkauden tehtaasta ja joka laiwa saapui tänne toisiltana. Laiwa on aijottu ulkomaalaisten pelastusalusten kilpailijaksi. Höyrywoimaa 60 nimellistä hewoswoimaa ja pumppun lappa 1000 kuutiojalkaa minuutissa."

Kotkan Sanomat 16.5.1893: "Laiwaliike satamassamme on alkanut. Höyrywenhe Ahti jo wiimw sunnuntaina huilasi pitkin wettä."

Kotkan Sanomat 22.7.1893:

Kotkan Sanomat 1.8.1893 kertoo Kotkassa järjestetystä purjehduskilpailusta:
"Wähän ennen k:lo 12 lähtiwät palkintotuomarit höyrylaiwa Ahtilla, jonka herra Wahl kuten ennenkin hyvätahtoisesti oli ilmaiseksi jättänyt palkontotuomarein ja heidän kutsumiensa henkilöiden käytettäwäksi, Elisabetilta ja ankkuroituiwat lähelle Fort Slawaa."

"Kaupungin satama jäätyi lauantaina. Hietasesta tuli höyrylaiva Ahti vielä sunnuntaina murtaen jäätä, mutta jo samana päivänä sekä seuraavina päivinä pystyi jäällä kulkemaan jaloin." 
Kotka Notis&Annonsblad 

Kotkan Sanomat 17.7.1897: "Sähköllä warustetaan kauppahuone P Wahl & Kumpp. omistama pelastuslaiva Ahti. Sähköwalolla tulee tästäedes pimeimpinäkin aikoina työskentelemään laiwalla olewa sukeltaja. Muutoin tulee kaksi kaarilamppua walaisemaan laiwan täkkiä, joten työt woiwat käydä paljoa nopeammin ja paremmin entisestään; sillä tähän asti ei pimeinä ja hämärinä aikoina laiwalla woitu tehdä mitään työtä."

Hietanen

Etelä-Suomi 26.5.1904: "Uusi hinaajahöyrywene on tänä aamuna saapunut Hietaseen. Höyrywene on walmistettu Warkauden konepajassa ja ristitty Hietaseksi."

Etelä-Suomi 2.6.1904: "K.T.Y:n Naisosasto tekee Huvimatkan Helsinkiin kesäk. 11 p:nä höyrylaiva Hietasella. Lippujen hinta 4 mk ja niitä on saatavana kirjansit. Sorvalin puodista, Työväenyhdistyksellä ja huvitoimikunnan jäseniltä. Lähemmin vast' edes.

Kotkan Uutiset 5.6.1904: "Suomen Kirjaltajaliiton Kotkan osaston Huvimatka Helsinkiin on heinäk. 2 p:nä 1904 höyrylaivalla Hietanen."

Etelä-Suomi 9.8.1904: "Hietasen saha, jonka omistaa toiminimi Paul Wahl & Co, täytti wiime sunnuntaina 30 wuotta. Tämän johdosta wietettiin päiwää juhlallisesti. Sunnuntai-aamuna kello 8 lähti höyrylaiwa Hietanen, liputettuna, mukanaan sahan wirkahenkilöstö ja työmiehet perheineen, Långön saareen, missä päiwä kulutettiin kestityksellä, soitolla ja kilpatouhulla."
Kotkan Uutiset kertoi mukana ollen 2 lotjaa ja soittokunnan.

Etelä-Suomi 27.5.1905: "Yleinen huvimatka Helsinkiin perjantaina tulevan kuun 9 päivän illalla höyrylaiva Hietasella. Laiva seisoo Helsingissä kaksi ja puoli päivää. Lippuja on saatavana suutari O Hellqvistiltä Helilässä sekä A Wimannilta Karhulassa.."

Etelä-Suomi 15.6.1905: "Kotka-yhdistys tekee Huwimatkan Suursaareen sunnunt. 18 p.t.k. nopea kulkuisella ja tilavalla laivalla Hietanen, joka lähtee Kotkasta kello 6 aam. Lippuja a' 2:50 myydään Etelä-Suomen konttorissa ja J. Pöyryn kaupassa."

Etelä-Suomi kertoo uutisessaan 13.7.1905 tässä blogissa jo aikaisemminkin mainitusta yhteentörmäyksestä hinaajalaiva Hietasen ja kulkulaiva Estherin välillä Kotkan satamassa. Molemmat laivat joutuivat korjattavaksi sähkötehtaan telakalle. Juuri tällä viikolla Hietasen piti toimia pelastusalus Assintansin ( omistaja ruotsalainen meripelastusyhtiö Neptun Bolaget, PT) sijaisena, jota varten Hietaseen oli sijoitettu pumppuja sekä osa Assistansin miehistöstä.

Kotkan Uutiset 9.5.1906: "Hinaajan kauppa. Paul Wahl & Kumpp. omistama höyrylaiwa Hietanen, mikä on ollut Kotkaan sijoitettuna, on myyty Pietariin, ruhtinas Schahoffskille, missä se tulee wälittämän hinausta Newalla. Sen uusi nimi on 'Marimontsch'. Hietasen sijalle, jonka kone oli 240 hewoswoimainen, tulee uusi hinaaja elokuulla. Se tulee edeltäjäänsä wahwemmaksi."
Telakan tietojen mukaan uusi ostaja oli St.Petersburg Elevator Aktiegesellschaft ja uusi nimi Maksimovich.

Samana vuonna Hietasen sahan ja Hovinsaarelle perustetun Kotkan selluloosayhtiön välille rakennettiin 1,5 kilometriä pitkä köysirata, jota käytettiin sahajätteiden kuljettamiseen. Kaupungin valtuusto myönsi luvan köysiradan rakentamiseen kuuden kiviarkun varaan. Tällä järjestelmällä voitiin vähentää hinaajan ja proomujen tarvetta. 
Myös muut nykyisen mekaanisen metsäteollisuuden keinot tulivat Wahlin Hietasen sahalla käyttöön jo reilu vuosisata sitten. Yhtiö hankki Suomenlahden eteläpuolelta suuren maa-alueen ja suunnitteli tukkien tuomista nykytapaan rajan takaa. Tätä käytettiin myös neuvotteluaseena omaa henkilökuntaa kohtaan tarvittaessa.

Hietanen I ja II (2 ja 3)

Etelä-Suomi 20.10.1906: "Uusi hinaajahöyry. Paul Wahl & Kumpp. omistama hinaajahöyry 'Hietanen' saapui eilen Kotkaan. Hietanen on wasta rakennettu Paul Wahl & Kumpp. konepajassa Warkaudessa ja sisältää 70 n.k. wanhaa hewoswoimaa käsittäwän höyrykoneen."

Haminan Sanomat 24.9.1907: "Tukkilautan Inkerinmaalta toi höyryalus Hietanen määräpaikkaansa Hietaseen  wiime torstaina. Lautassa oli 4.420 tukkia, sidottuna 60-70 puun suuruisiin nippuihin."

Tukintuonti Inkerinmaalta jatkui myös seuraavina vuosina, esimerkiksi 1908 hinaaja Hietasen todetaan tuoneen 9 lauttaa, joissa oli yhteensä noin 50.000 tukkia. 

Keväällä 1909 ratkesi pitkään käyty kädenvääntö kauppahuone Wahlin sisällä siten, että Hietasen saha vuokrattiin 10 vuodeksi Oy Gutzeit & Kumppaneille. Paul Wahl & kumppanit oli muuttunut osakeyhtiöksi ja yhtiökokouksissa oli myös kilpailevien yritysten omistajia osakkaina, esim. Walter Ahlström. Entinen Hietasen sahan isännöitsijä Georg Wahl oli niitä vanhan suvun jäseniä, jotka halusivat jatkaa entisellä linjalla yrityksen toimintaa. Georg jopa tarjoutui ostamaan muilta omistajilta koko yhtiön osakekannan, ei vaan tainnut löytyä tarpeeksi rahaa taustalta. Osa omistajista halusi pitäytyä konepajateollisuudessa, olihan Varkauden tehtaat Suomen oloissa suuri teollisuuskeskittymä, jossa oli 2.000 työntekijää.

Kyminlaakso-lehti 16.6.1909: " Wiime maanantaina toi Paul Wahl & C:on höyrylaiwa Hietanen I Wirosta ensimmäisen tukkilautan Hietasen sahalle. Lautassa oli 6.653 puuta. Kuten muistetaan, särkyi wiime syksynä eräs Inkerinmaalta tuotawa lautta Seiwästön niemen kohdalla. Wiime lauantaina toi Hietanen II tänne tukit, 3500-3600 kpl, jotka talweksi oliwat nostetut Seiwästön niemelle."

Etelä-Suomi-lehti kirjoittaa hinaajien Hietanen I ja II tuoneen Inkeristä kymmenennen lautan, 7092 tukkia 25.9.1909 ja vuoden viimeisen lautan, 6818 tukkia 14.10., koko vuonna tuotiin 75.000 tukkia. Tämä tarkoittaa hinaajilta noin 12 matkaa molemmilta.

Etelä-Suomi kirjoittaa 4.11.1909: "Hietanen I Warkauteen. Toissa päiwänä lähti Hietasen sahalta Paul Wahl & C:on omistama hinaaja Hietanen I Warkauden tehtaalle, jonne se tulee jäämään."

Eteenpäin-lehti Kotkasta 11.11.1909 kertoo, että Paul Wahlille kuuluva Hietasen saha on edellisenä päivänä myyty Gutzeit & Co:lle.

Kyminlaakso-lehti kirjoittaa 19.1.1910: "Laiwan kauppa. Osakeyhtiö Gutzeit & Co on ostanut Paul Wahl & C:on hinaajahöyryn Hietanen I 57.000 mkn hinnasta. Hietanen talwehtii Warkaudessa ja tulee kulkemaan Saimaan wesillä."

Hietanen (I) ja Gutzeitin tähti

Ahlqvistin laivat

Varakonsuli, konsuli, kauppaneuvos (vuodesta 1876) Carl Henrik Ahlqvist oli vuosikymmeniä tärkeä henkilö Kotkan kaupungin kehittymisessä. Hän oli ainakin Kotkan höyrysahan osakas, Kivisalmen sahan osakas, Jumalniemen sahan omistaja sekä varteenotettava kauppias Kotkassa. Sen ajan sahateollisuus perustui paljolti vesiliikenteeseen: tukit kuljetettiin, varastoitiin ja syötettiin sahaan vedessä, samoin lopputuote, sahatavara lastattiin pääosin redillä oleviin laivoihin proomuissa. 

Ahlqvist ei koskaan asunut Kotkassa, vaan hoiti asioitaan Haminasta käsin.

Kaikesta tästä on helppo päätellä, että laivoja kauppaneuvos tarvitsi, tietenkin sahan ajoihin, mutta myös henkilökuljetuksiin. Tietysti myös omaan kulkemiseensa Haminasta Kotkaan hän tarvitsi kulkuneuvon, tässä tapauksessa höyryveneen.

Ahlqvist oli monien laivojen osakas, pääosakas ja omistaja. Moni näistä laivoista on tässä blokissa merkitty jonkun muun otsikon alle, joten tässä yhteydessä en niiden tarinaa tarkkaan selosta. 

Thure, myöhemmin Esther

Ahlqvist on ensimmäinen, joka on jäänyt aikakirjoihin matkustajien kuljettamisesta Kotkaan 1866, jo 12 vuotta ennen koko kaupungin perustamista, kun hän toi hankkimallaan Thure-laivalla huvimatkustajia Haminasta entisen Ruotsinsalmen merilinnoituksen raunioille Kotkaan. Taisi hänellä jo silloin olla mielessä sahan raamit ja tiilinen savupiippu saaren koilliskolkassa.
Laivan tarina löytyy muualta tästä blogista.

Olga (1)

Toinen jo aikaisemmin mainittu alus herra kauppaneuvoksen laivastossa on matkustajahöyrylaiva Olga, jonka omistaneen Haminan höyrylaivaosakeyhtiön pääosakas hän oli. 

Lintu

Kotka Notis&Annonsblad-lehti julkaisee ilmoituksen ensimmäisenä julkaisemisvuotenaan (10.6.1882):
"Julkisella vapaaehtoisella huutokaupalla, joka toimeenpannaan perjantaina 16. tätä kuuta kello 10 aamupäivällä herra kauppaneuvos C H Ahlqvistin uudelleen rakennetun höyrysahan tontilla täällä myydään: potkurihöyrylaiva Lintu 12 hevosvoimaa, rakennettu raudasta Viipurin konepajalla 1875"


En ole löytänyt tietoa, menikö laiva kaupaksi ja minnepäin? Kotkan seudulla kulki myöhemmin Gutzeitin Lintu-niminen alus, jossa oli mm. höyryruisku ja sukellusvarusteet.
Gutzeitille tämäkin alus päätyi.

Selma

"Uusi höyrylaiva. Kauppaneuvos C H Ahlqvistille kuuluva, Varkauden konepajalla rakennettu höyryvene, 85 jalkaa pitkä, 40 hevosvoimainen saapui tänne 14 tätä kuuta, todettiin koeajossa menneenä torstaina täyttävän kaikki sopimuksen ehdot." (Kotka Notis&Annonsblad 17.6.1882)

Kotkan Sanomat 22.7.1885: Luotsihöyrylaiva Jupiter joutui eilen matalalle Terwasaaren luona Haminan lähellä. Höyrywene Selma kuuluu lähteneen sitä auttamaan."

2. ja 3. heinäkuuta välisenä yönä höyryvene Selman hinaama, Haminasta Viipuriin lisälastia ottamaan menossa oleva norjalainen parkkilaiva Julie osui karille Kuorsalon luona. Sekä parkissa että hinaajassa oli mukanaan luotsi. Onnettomuus todettiin tapahtuneen sen takia, että Selmasta irtosi potkuri eikä se voinut enää hinattavaansa ohjata. Kun laivasta oli osa lastista purettu saatiin se irti ja se pystyi jatkamaan matkaansa. (Kotka Notis&Annonsblad 10.7.1886)

Lauantaina 18.9.1886 pernajalainen jaala oli tulossa Kotkaan omenalastissa, kun se kaatui Mustasaaren luona. Laivan miehistönä olleet mies ja poika ehtivät pelastautua jollaan. Lähellä ollut suursaarelainen vene ei välittänyt onnettomuudesta, vaan jatkoi matkaansa Kotkaan, jossa kuitenkin ilmoittivat asiasta.
Kotkasta lähti heti Haimelinin veljesten kipparoimat hinaajat Halla ja Selma haaksirikkoisten avuksi. Halla löysi jaalan veneen Hallan saaren lähellä. 

Kotkan Sanomat 22.6.1887: "Yhteentörmäys. Kun höyrylaiwa Selma wiime sunnuntaina palasi Suursaaren huwimatkalta ja aikoi se laskea Kotkan laituriin, töytäsi se jostakin waromattomuudesta laiturin wieressä seisowan höyrywenhe Allin päälle sillä seurauksella, että tämä sai joltisenkin kuhmun perälaitaansa. Enempää ei kuitenkaan tapahtunut."

Fredrikshamns Tidning julkaisi 16.5.1888 ilmoituksen, jonka mukaan Selma-laiva ylläpiti säännöllistä liikennettä Haminan ja Kotkan välillä ajaen 8 vuoroa suuntaansa viikossa kuljettaen matkustajia ja lastia.

Muuallakin Selma kävi, kuten Kotkan Sanomien pikku-uutisesta 18.7.1888 selviää: "Härkä kaiwossa. Säkkijärven Satamakylässä putosi äskeisin härkä kaiwoon ollessaan puskusilla toisen kanssa, mutta höyrylaiwa Selman miehistö pelasti ukon sieltä."

"Karilleajo Helsingin satamassa. Höyrylaiva Selma, joka eilen aamulla tuli Kruunuvuorenselälle mukanaan joukko huvimatkustajia Kotkasta, törmäsi kello 9 aikaan vedenalaiselle karille Vasikkasaaren luona niin voimakkaasti, että se oli vähällä kaatua. Höyryvene Olga, joka ajaa vuoroja Etelä-Sataman ja Viaporin välillä sattui onnekkaasti paikalle ja otti Selman matkustajat kyytiinsä ja vei heidät maihin. Keventyneenä Selma pääsi omin voimin karilta ja saapui satamaan vähän myöhemmin kuin matkustajansa." (Fredrikshamns Tidning 5.7.1890)

Huvimatkan Viipuriin teki Selman kanssa Kotkan työväenyhdistys. Matka meni hienosti muuten, mutta paluumatkalla jätettiin Pitkäpaadessa maihin pari päihtynyttä henkilöä sopimattoman käytöksensä takia, kertoo Kotkan Sanomat 13.8.1890.

Kotkan Sanomat syytti 1.8.1893 kauppaneuvos Ahlqvistiä puuttumisesta kilpapurjehdukseen määräämällä Selman menemään paikkaan, jossa se häiritsi jotain venettä. 
Lehden seuraavassa numerossa Selman päällikkö Vilho Autio kirjoitti vastineen, jossa hän kielsi saaneensa Ahlqvistiltä mitään sellaista määräystä. Hän oli laivoineen joutunut huonoon asemaansa väistäessään höyrylaiva Ahtia, joka ei ollut jättänyt hänelle tilaa meriviitan luona. Kovaa peliä oli herrojen urheilu jo silloin!

Kotkan Sanomat 7.7.1894, ilmoitus: Huvimatkan Suursaaren Arpajaisiin t.k. 15 päivänä tekee joku höyryistä Mercur, Neptun, Selma tai Ahti. Jos matkustajia on enempi, seuraa jaala muassa. Lähtö tapahtuu viimeistään klo 11 a.p. Matka edestakaisin 2 mk.
Tästä ilmoituksesta selviää myös se, minkä koko- ja teholuokan laiva Selma oli, se on näet päässyt kolmen tunnetun meripelastuslaivan seuraan!

"Kowaa rähinää kuului höyryalus Selmasta toissa iltana, siellä oliwat nimittäin lämmittäjä ja laiwamies joutuneet keskenänsä kahakkaan. Laiwamies sai kirweeniskun päähänsä, niin että syntyi iso haawa, ei toki hengenwaarallinen. Lyöjä joutui tekemisiin poliisin kanssa."
(Kotkan Sanomat 30.7.1898)

"Ei vähemmän kuin viisi höyrylaivaa Kotkasta teki viime sunnuntaina huvimatkan pääkaupunkiin, nimittäin Hietanen, Selma, Jalo, Ethel ja Kotka. Epävirallinen kilpa-ajo tapahtui niiden välillä paluumatkalla ja palkinnon voitti tässä kipailussa Hietanen, Selman seuratessa tiukasti kannassa." (Kotka Nyheter 26.7.1904)

Kotkan Uutiset mainitsi 6.8.1905 luotsilaiva Willmanstrandin ajaneen karille Mäntlahdessa Kuorsalon pohjoispuolella, Selma hinasi laivan Helsinkiin telakalle.

Haminan Lehti 18.2.1909: "Höyrylaiwan kauppa. Kauppaneuwos C H Ahlqvist on myynyt omistamansa höyrylaiwa Selman Lappeenrantaan Cederbergille." (Nimen oikea kirjoitusmuoto pitänee olla Cederhvarf, PT)

Haminan Sanomat 20.4.1909: "Höyrylaiwain waihto. Liikemies Cederhwarf  Lappeenrannasta ja Gutzeit&Kumpp. Kotkasta owat waihtaneet höyrylaiwoja. C.antaen Gutzeit&Kumpp. Selma nimisen höyrylaiwan ja jälkimmäinen edelliselle Sukkela nimisen höyrylaiwan. Selma o joku aika sitten ostettu Kotkasta Lappeenrantaan.

Myöhemmin Enso-Gutzeit Oy muutti aluksen nimeksi Iivari, sopi siten kai paremmin Saimaan poikaporukkaan, miesten nimisiä yhtiön laivat pääosin olivat.

Teknisiä tietoja:

Rakennettu Varkaudessa Franckin telakalla 1882
Pituus 85 jalkaa (25.9 metriä)
Höyrykone 40 hv

Ahlqvistin laivat Selma ja Helene sekä Esther Vanhan sahan rannassa

Helene

Kotkan Sanomat-lehti kirjoittaa 25.7.1883 laivakaupasta, vaikka aluksen nimi onkin uutisessa väärin: "Uusi höyrywene. Kauppaneuvos C. H. Ahlqwistin, Warkaudesta tilaama uusi höyrywene, nimeltään 'Helena', on nykyään saapunut tänne, ja kuuluu tarkastuksessa tulleen kaikin puolin hyväksytyksi."

"Satama, niin sisä- kuin ulkosatama ovat täysin jäättömiä ja höyrylaivat voivat milloin vaan ajaa sisään. Viime sunnuntaina tuli jo kauppaneuvos Ahlqvistille kuuluva höyryvene Helene Kotkasta." Näin kirjoittaa Fredrikshamns Tidning 28.4.1886 Haminan laivaliikenteen alkamisesta.

Kotka Notis&Annonsblad-lehti 28.5.1887: "Matka sunnuntaina 29. toukokuuta (helluntaipäivä) jos säätila sallii Elisabethiin. (TANSSIA) Meno-paluu 75 penniä. Huom!  Vapaa pääsy.
Höyryvene Helene tavoitettavissa joka puolelta (½) tunnilta höyrylaivalaiturissa. Höyryvene lähtee ensimmäiselle vuorolleen klo 12 päivällä. J KONSTANTINOFF

"Kotka-yhdistyksen wuosijuhla kauniilla Elisabethin saarella, höyryalus Helene, josta ainoastaan aikaihmiseltä otetaan edestakainen kuljetusmaksu 50 penniä."
Kotkan Sanomat 27.7.1887

Kotkan Sanomat julkaisi uutisen ja samaan asiaan liittyvän yleisökirjoituksen 29.5.1902:
"Kiitos! Siitä ystävällisestä avusta, minkä Kotkan Höyrysahan höyryvene Helenen kuljettaja ja miehistö osoittivat meille pelastaessaan meidät merihädästä purjehdusmatkalla, lausumme täten sydämmellisen kiitoksemme. Kotkassa 27. toukokuuta 1902 FR ja KG."

Haminan Sanomat 25.1.1910: "Höyryweneen kauppa. Kauppaneuvos Ahlqwistin perillisiltä on sahanhoitaja E Danska ostanut hinaajahöyryweneen 'Helene' Kotkan wanhalta sahalta. Kauppahinta 3000 mk." (Danskan etunimi oli muiden lehtien mukaan Edward, lisäys PT)

Ellen (myöhemmin Jumalniemi?) 

Kauppaneuvos Ahlqvist nimesi joitakin laivojaan perheenjäsentensä mukaan. Ellen oli hänen 1870 syntyneen tyttärensä nimi. Ellen Ahlqvist valmistui ensin filosofian kandidaatiksi ja myöhemmin lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi.

Ellen oli Ahlqvistin omistaman Jumalniemen sahan höyryvene.

Helsingissä ilmestynyt Morgonbladet-lehti 4.12.1876: "Myös Kotkassa sattui menneellä viikolla että pienempi hinaajahöyrylaiva, joka kuuluu kauppaneuvos Ahlqvistille, yrittäessään tunkeutua rantajään läpi puhkaisi keulansa ja upposi. Tämä tapahtui niin lähellä maata, että vene tullaan vetämään ylös ilman kummempaa vaivaa."

Alus mainitaan ainakin kilpapurjehduksien yhteydessä sekä huvimatkalaivana, esimerkiksi Kotka Notis&Annonsblad-lehti kertoo 25.8.1883 purjehduskilpailusta Haminassa, jolloin katsojia kuljetti höyrylaivat Hovinsaari (omistaja J Balthasar ?) ja Olga, palkintotuomariveneenä oli Ellen.

Fredrikshamns Tidning mainitsee 10.8.1887 kilpapurjehduksessen Kotkassa katsojia tuoneen höyrylaivat Selma, Ellen, Alert (omistaja Paul Wahl&Co Hietasen höyrysaha), Huth (omistaja Gutzeit&Co Norjan saha), Halla (omistaja Hallan saha), Kyminsuu (omistaja Kymin Uittoyhtiö) ja Anne (omistaja ehkä Gutzeit?).

Luterilainen Evankeliumiyhdistys järjesti Kotkassa vuosijuhlan 28.7.1889, johon yleisöä Haminasta toi höyryveneet Esther (Ahlqvist) ja Ellen. (Fredrikshamns Tidning 24.7.1889)

Kotka Notis&Annonsblad kirjoittaa pikku-uutisessa 7.12.1889: "Hukkunut. Eilen illalla putosi höyryvene Ellenin konemies Björkqvist heikkoihin jäihin Hietasen lähellä ja hukkui. Ruumista ei ole vielä löytynyt."

Alueen useat lehdet kirjoittivat marraskuussa  1896 kauppaneuvos Ahlqvistin myyneen Jumalniemen sahan Halla Oy:lle 145.000 markan hinnasta, samalla myytiin höyryvene Ellen 10.000 markan kauppahinnalla.
Oletukseni, vielä tarkistamaton, on että Halla Oy muutti Ellenin nimen Jumalniemeksi?

Kotkan Sanomat 7.12.1897: "Wielä eilen kulkiwat Ethel ja Jumalniemi Hallan ja kaupungin wälillä ja kulkenewat wielä tänäänkin entistä wäyläänsä pitkin, mutta se onkin ´wiimeinen ponnistus´. Satama on kauttaaltaan jäässä ja se yhä wahvistuu pakkasessa."

Kotka Nyheter kirjoitti 2.5.1899: "Höyryveneliikennettä välitettiin jo eilen Hallan saaren ja kaupungin välillä. Koska jää on nyt turvatonta kulkea on Halla-yhtiö antanut sahata rännin, jossa höyryvene Jumalniemi välittää yhteyttä väkirikkaasti asutun saaren ja kaupungin välillä."

Kotkan Uutiset 28.7.1901: "Karille joutunut lotja. Kun höyrywene Sirius (omistaja Halla Oy:n tiilitehdas, PT) kuluneen viikon alkupuolella hinasi muutamia proomuja, joista yksi oli tiilillä lastattu, salmen läpi Wehkaluodon luona, törmäsi tiili lastissa olewa lotja wedenalaiseen kalliokariin niin lujasti, että pohja wähän särkyi ja lotja jäi siihen kiinni. Wihdoin, kun höyrywene Jumalniemi kutsuttiin awuksi, saatiin lotja kuitenkin uppoamatta hinatuksi Hallan tiiliruukille takaisin."

Kotkan lehdet kertovat Suomen Puuteollisuusosakeyhtiön suuresta tulipalosta Hallan saarella elokuussa 1901, vettä pumppaamassa oli myös höyrylaiva Jumalniemi.

Olga (3)

Oli Ahlqvistilla toinenkin Olga-niminen laiva, ainakin perikunta sellaisen möi sahanhoitaja Edward Danskalle Kotkaan 1910. (Haminan Sanomat 27.1.1910)

Laivan tarina kerrotaan otsikon Haminan höyryjä alla.
 

Haminan höyryjä

Hamina on kaupunkina reilusti Kotkaa vanhempi ja siellä kulki matkustajaliikenteen höyrylaivoja jo hyvinkin aikaisin.

Helsingfors Tidningar kirjoitti 4.1.1837, että pietarilainen herra Stucken oli anonut oikeutta kuljettaa matkustajia Pietarin ja Helsingin välillä kulkien Viipurin ja Haminan kautta kaksi kertaa viikossa. Jopa eri etappien hinnatkin oli uutisessa mainittu.

Toinen hanke oli viipurilaisen kauppiaan, konsuli J. Fredr. Hackmanin anomus tavaroiden ja matkustajien kuljettamisesta 30-50 hevosvoimaisella höyrylaivalla Viipurin ja Uuraan sataman sekä myös Viipurin ja Pietarin, Haminan, Loviisan, Porvoon ja Helsingin välillä, mahdollisesti Turkuun saakka. (mm. Finlands Allmänna Tidningen 8.4.1839)

Kolmas hakemus tuli helsinkiläiseltä yhtiöltä, joka aikoi 1839 aloittaa liikenteen Helsingin, Porvoon ja Loviisan kautta Viipuriin höyrylaivalla, jossa oli kaksi neljän hevosvoiman höyrykonetta (siipirataslaiva?)

Kaikkien näiden hankkeiden esteenä, ainakin haittana oli Turun Höyrylaivaosakeyhtiön yksinoikeus kaikkeen Suomenlahden kaupunkien väliseen höyrylaivaliikenteeseen vuoteen 1845 saakka. Hakemuksissa mainittiin, että uusi linja lopetetaan, jos turkulaiset haluavat käyttää yksinoikeuttaan ja aloittaa liikenteen myös Helsingistä itään.

Oliko seuraavana mainittu 'Helsingfors' tämä helsinkiläishanke?


Helsingfors

Helsingfors Tidningar kirjoittaa uutisessaan 19.6.1839, kuinka matkustajahoyry 'Helsingfors' toi Haminaan kaksi matkustajaa Loviisasta 14.6.

15. ja 16. kesäkuuta alus teki joitakin huviretkiä lähiseudulle, mm. Suuren Mustan saareen ja lähti 17. päivänä Haminasta Viipuriin.

Lisää tulossa pian!


Unionen

Tulossa...


Wellamo

Tulossa...


Neptune

Tulossa...

Victoria

Papperslyktan-lehti kertoo matkakertomuksessaan 1.8.1859, kuinka höyrylaiva 'Victoria' matkalla Helsingistä Haminaan ajoi Kotkan ohi ja Ruotsinsalmen läpi Haminaan.

Täällä alus ei kuitenkaan mennyt laituriin, vaan tavarat ja matkustajat kuljetettiin veneellä maihin.

Örnsköld

Tämä ruotsalainen siipirataslaiva ostettiin Suomeen heti Oolannin sodan jälkeen ja se osoittautui kannattavaksi hankinnaksi.
Kesällä 1860 sen osti yksityinen porilainen liikemies ja peruskorjauksen jälkeen se asettiin linjalle Helsinki-Pietari, kulkien Loviisan, Haminan ja Viipurin kautta.
Yhden matkan se ehti tehdä, jo toisella itäänpäin suuntautuneella reissullaan se ajoi karille 17.7. noin puolitoista peninkulmaa ennen Haminaa ja jäi hylyksi Korkeussaaren luona.

Viborg

Tulossa tämäkin...

Thure, myöhemmin Esther 

Tärkein laiva Haminan ja Kotkan henkilöliikenteessä oli höyrylaiva Thure, myöhemmin Esther. Se välitti henkilöliikennettä tällä reitillä lähes 45 vuotta, siitä asti, kun konsuli C H Ahlqvist osti sen elokuussa 1866 uuden höyrylaivayhtiön käyttöön. Laiva vaihtoi omistajaa jonkun kerran mutta aina sen pääosakas oli Ahlqvist.
Aluksen omistaja saattoi olla virallisesti Haminan Höyryvene Osakeyhtiö, jonka omistajat olivat kauppaneuvos C H Ahlqvist ja kauppias Z. Galitsin.
Vuonna 1888 höyryveneen nimeksi tuli yhden omistajanvaihdoksen yhteydessä Esther, jolla nimellä se kulki maaliskuuhun 1911, jolloin kauppaneuvoksen perilliset myivät sen hinaajaksi Viipuriin.
Thure/Esther-laivasta on erillinen tarina muualla tässä blogissa, joten en tähän sen tarinaa enempää kirjoita.

Potkurihinaaja

Helsingfors Dagblad kirjoitti 17.3.1868 Varkauden konetehtaan tilauskannasta ja mainitsi, että siellä on telakalla valmiina Haminaan potkurihinaaja, jossa on kaksisylinterinen 12 hevosvoimainen höyrykone.
Ehkä tämänkin aluksen tiedot vielä paljastuvat? Voisiko tämä olla Ahlqvistin alus, vaikka Ellen?

Olga

Helsingfors Dagblad-lehti kirjoitti 20.1.1878 Varkauden konepajalla olevan tekeillä 86 jalkaa pitkä matkustajahöyrylaiva 30 hevosvoiman korkea- ja matalapainekoneella ja ulkolauhduttimella höyrylaivayhtiölle Haminaan.

Östra Finland-lehti Viipurista tiesi 21.6.1878 tuolle laivalle tulevan nimeksi Olga ja se toimitetaan Haminaan.

Ilmarinen-lehti jälleen Viipurista kertoi 9.10.1880 Virojoen Ukkoniemellä järjestetystä kansanjuhlasta, jonne höyrylaiva Olga toi vieraita Haminasta ja Kotkasta.

Wiborgs Tidning 31.3.1881: "Säännöllistä yhteyttä Helsingin ja Haminan välillä alkaa tulevana purjehduskautena ylläpitämään höyryalus Olga, joka lähtee Helsingistä joka tiistai ja torstai kello 8 aamulla, samoin Haminasta joka maanantai ja keskiviikko. Höyrylaiva poikkeaa myös Kotkassa."

"Onnettomuus. Maanantaina 24. huhtikuuta puoli kahdeksan illalla, kun höyrylaivan Olga, kapteeni J Klami, olisi pitänyt lähteä Hietasen höyrylaivalaiturista, tuli erään lähelle ankkuroidun kuunarin perän takaa esiin vene, jota souti yksin mieshenkilö, niin lähelle Olgan keulaa, että vaikka kone pysäytettiin ja varoitussignaali annettiin, onnettomuutta ei voitu estää, vaan Olga ajoi veneen keskeltä kahtia ja mies katosi syvyyteen. Vasta 26. päivän aamulla löytyi toimeenpantujen naarausten jälkeen ruumis, joka todettiin olevan Kymin höyrysahan työntekijä David Hermansson Heinolan pitäjästä." (Kotka Notis- och Annonsblad 6.5.1882)

"Peruttu höyrylaivavuoro. Kun höyryvene Olga, jonka potkuri huomattiin viime matkalla olevan irti, olisi pitänyt nostaa herrojen Gutzeit & Co:n telakalla olevalla nosturilla ei tämä jaksanut nostaa ja Olga putosi ja vahingoitti peräsimensä, joten se piti ottaa telakalle korjauksen suorittamista varten, mutta voi aamulla jälleen ottaa vuoronsa hoidettavakseen." (Kotka Notis- och Annonsblad 3.6.1882)

Kotka Notis- och Annonsblad 10.6.1882: "HUVIMATKA. Jos tarpeeksi matkustajia ilmoittautuu, lähtee Olga Juhannuspäivänä Haminasta Kotkan kautta Suursaareen tai Haapasaareen matkustajien enemmistön toiveiden mukaan, palaa samana iltana."

Kotkan Sanomat 3.10.1883:

"Haminan höyrywene osakeyhtiön johtokunnan kokouksessa, joka tapahtui wiime perjantaina Haminassa, walittiin toimeenpanewaksi johtajaksi höyryweneille Olga ja Thure kunnallisraatimies Max Südel, ollen samalla niiden asiamies Kotkassa. Asiamieheksi Haminassa walittiin hra A W Meijer (Mayer, PT)  ja Helsingissä Oskar Lindblad." (Kotkan Sanomat 23.4.1884)

Kotkan Sanomat 23.7.1884: "Waltiopäiwämieheksi useammat pitäjäläiset ehdottelewat entistä waltiopäiwämiestä höyrylaiwa Olgan kuljettaja Juho Klamia..."

"Muutettu höyrywenematkoja. Sotilaskuljetuksen johdosta Wiaporista Haminaan owat höyryweneiden Olgan ja Thuren warsinaiset matkat Helsingin ja Haminan wälillä toistaiseksi lakkautetut. Sillä aikaa pitää höyrywene Alert (omistaja Hietasen höyrysaha) kulkuyhdistystä Haminan kanssa seuraawan aikataulun mukaan..." (Kotkan Sanomat 20.8.1884)

Kotkan Sanomat 11.2.1885: "Myyty höyrywene. Haminan höyrywene osakeyhtiön omistama höyrywene Olga, joka wiime wuosina on kulkenut Helsingin ja Haminan wälillä Kotkaan poikkeamalla on myyty herroille G Alm ja F Sergejeff 37.000 markasta. Tarkoitus on panna wenettä kulkemaan Lappeenrannan, Imatran ja Ruokolahden wälillä sekä Lappeenrannan radan walmistuttua pitää jokapäiwäistä höyryweneyhdistystä mainittujen paikkojen wälillä. Höyryweneen uudeksi nimeksi kuuluu tulewan Imatra."

Kotka Notis- och Annonsblad-lehti panee 6.6.1885 pisteen Olga-laivan tarinalle merivedessä: "Höyryvene Olga, joka liikennöi linjaa Hamina-Kotka-Helsinki ja joka on talven aikana myyty kauppias Sergeeffille Viipurista ja Imatran putouksen luona ravintolaa pitävälle Almille, hyväksyttiin täällä, jossa se on maannut talvisäilytyksessä, vastaanotettiin menneellä viikolla uusien omistajien taholta."

Teknisiä tietoja: 

Rakennettu Varkauden konepajalla 1878 raudasta, limisauma
Pituus 24,05 x leveys 5,05 x syväys 2,17 metriä
Höyrykone 127 i-hv (Korkeapaine-matalapainekone ulkolauhduttajalla)
43,30 reg.tonnia
Omistajia:
Haminan höyryveneosakeyhtiö 1878-1885 
G Alm ja F Sergejeff (nimeksi Imatra)

Olgan alkuperäinen piirustus (laivadata.fi)

Björn

Uusi Suometar 11.10.1882: "Höyryweneen kauppa. Höyrywene Björn, 45 hewosen woimainen, rakennettu täällä Helsingissä, on wiime torstaina myöty kauppias k. Aladin´ille Haminassa 35,000 markasta."

Kotka Notis&Annonsblad 23.6.1883: "Höyrylaivan epäonni. Hinaajahöyrylaiva Björn, joka kuuluu kauppias K. Aladinille Haminasta on törmännyt Kuutsalon lähellä ollessaan hakemassa tukkeja ja on tällä hetkellä otettu paikalliselle telakalle korjausta varten."

Kotkan Sanomat 27.6.1888: "Telefoonikaapelin särki höyrywenhe Björn eilen Sunilan ja Hallan sahojen wälillä, joten keskustelut siinä owat keskeytetyt."

Fredrikshamns Tidning 6.5.1891 kertoo merenkulun alkaneen Haminassakin, kun Kotkassa talvehtinut kauppias Aladinin hinaaja saapui satamaan.

Onnen Toivo

Fredrikshamns Tidning 12.5.1888: "Höyrylaivat Onnen Toivo ja Björn ovat valmiina laiturissa ja varustettuna alkamaan kesätyöt."

Kotka Notis&Annonsblad 31.8.1889: "Kolme hirveä huomattiin vastikään höyryvene Onnen Toivosta sen matkalla täältä Haminaan." 


Koitar 14.6.1906:

Onnen Toivo mainitaan myös Eteenpäin-lehden uutisessa 4.7.1907, kun se hinasi karille ajaneen 'Poitsila' aluksen Kotkan Konepajan telakalle korjattavaksi.

Lotta Svärd

Lotta Svärd-niminen höyryvene (kapteeni Knut Kjellin) ilmoitti lähtevänsä Kotkaan sunnuntaina 13. syyskuuta 1874, jos tarpeeksi matkustajia ilmoittautuu. (Hufvudstadsbladet 6.9.1874)

Kysymyksessä oli suuri kilpapurjehdus, jonka järjestivät konsulit Hans Gutzeit ja C H Ahlqvist näyttävillä ilmoituksilla pääkaupunkiseudun lehdissä.

Tämä oli sama laiva, jonka kapteeni William Ruth hankki itselleen 1886.

"Kotkan, Haminan ja Vehkalahden Höyrylaivaosakeyhtiön osakkaat kutsutaan ilmoituksella päivän lehdessä perustavaan kokoukseen 24. tätä kuuta Meyerin hotelliin täällä, jossa tullaan päättämään esitetystä ehdotuksesta ostaa yhtiön laskuun höyrylaiva Lotta Svärd, joka samana päivänä saapuu Haminaan osakkaiden tutkittavaksi." (Fredrikshamns Tidning 20.9.1893)

Sama lehti 27.9.1893: "Kotkan, Haminan ja Vehkalahden Höyrylaivaosakeyhtiön kokouksessa sunnuntaina päätettiin, että ei hyväksytä ehdotusta ostaa höyrylaiva Lotta Svärdiä, jota pidetään vanhana ja puutteellisena ja tullaan tekemään Porin Konepajalle kysely, jos yhtiö voisi toimittaa sopivan höyrylaivan alle 40.000 markan hinnalla.
Huhu, jonka todenperäisyyttä emme tiedä, kertoo nyt, että Lotta Svärdin omistaja kapteeni W Ruthilla olisi aikomus tulla aloittamaan höyrylaivalla kilpailu yllämainitun yhtiön kanssa kyseisellä toimialalla."

Kotkan Sanomat 14.11.1893:

Tämä hanke jäi toteutumatta kokonaan?

Kotka Notis&Annonsblad-lehti 28.9.1893: "Linjaa Kotka-Hamina-Vehkalahti tulee ensi vuonna liikennöimään höyrylaiva Lotta Svärd, jonka omistaa kapteeni Ruth."

Ilmoitus Haminan Sanomat-lehdessä 13.10.1893: "Uusi höyryvene kulku Kotka-Virohti. (kirjoitusvirhe lehden, ei minun, PT) 
Höyryvene Lotta Svärd lähtee lokak. 11. p:stä alkaen Kotkasta-Wirojoelle joka maanantai, keskiviikko ja perjantai-aamuna kello 8. Wirolahdelta-Kotkaan, joka tiistai, torstai ja lauantai-aamuna kello 7.
Sunnuntaina Kotkasta-Haminaan k:lo 1 j.p.p. ja Haminasta-Kotkaan k:lo 3 j.p.p.
Huom.! Kotkan ja Wirojoen matkoilla poiketaan Haminan, Kuorsalon, Klamilan ja Santaniemen kautta.
Huom.! Höyryvene lähtee ensi keskiviikkona markkinoiden johdosta Kotkasta tänne k:lo 7 aamulla, ja täältä Wirojoelle kello ½ 12 päivällä."

Kulkuilmoituksia oli lähes kaikissa Kotkan ja Haminan lehdissä, tämä Kotkan Sanomissa 17.10.1893:

Seuraavana kesänä edelleen julkaistiin samanlaisia kulkuilmoituksia useissa lehdissä.

Kotkan Sanomat 26.6.1894: 

Pari ilmoitusta Haminan Sanomat-lehdestä 3.8. ja 10.8.1894:
"Pannun puhdistamisen tähden peräytetään Lotta Svärdin ensi sunnuntain ja mahdollisesti maanantain kulkuvuorot."
"Höyryvene Lotta Svärdin kulkuvuorot Kotkan ja Wirojoen välillä lakkautetaan tästälähin toistaiseksi. Laiva lähtee viimeisen kerran Kotkasta Wirojoelle perjantaina elokuun 10 p:nä sekä palaa Kotkaan sunnuntaina elokuun 12 p:nä"

Kapteeni Ruth osti Lotta Svärd-laivan Skärgårdstrafikaktiebolagetilta jo vuonna 1886. Missä se oli ja mitä tekemässä ennen näille vesille tulemistaan, pitää vielä selvittää. 
Sen loppu kuitenkin tiedetään: Ruth purki laivan ja teki sen rungon ympärille uuden hinaajalaivan, jonka nimi oli Kaima. Myös tämä alus ajoi henkilöliikennettä hinaustöiden ohella.

Teknisiä tietoja:
Rakennettu Viipurin konepajalla 1873
Tilaaja Helsingfors Skärgårds Trafik Aktiebolaget
Pituus 21,82 x leveys 4,25 x syväys 2,38 metriä
Höyrykone 100 i-hv
Päälliköinä mainitaan E. Warma ja E. Haimelin

Elsa 

"Kaupungin (Kotka, PT) höyrywenheitten luku on myöskin lisääntynyt taaskin yhdellä erittäin siewätekoisella 10 hewoswoiman aluksella, joka eilen tuli Helsingistä ja jonka nimenä on Elsa. Sen omistawat hrat Hellstén ja Grahn."(Haminan Sanomat 13.5.1892)
G B Hellstén oli tulliesimies ja Grahn apteekkari sekä huolintaliike Cadenius&Grahnin toinen omistaja.

Höyryvene Elsa välitti liikennettä Elisabethin eli Varissaaren välillä yhdessä Fix-laivan kanssa sekä ajoi kaikennäköisiä yleisökuljetuksia, esimerkiksi tuona aikana kovin suosittuihin purjehduskilpailuihin, kuljetti asevelvollisia kutsuntoihin Haminaan, teki huvimatkoja lähialueille, mm. Pyhtään Purolaan. Kunnallisveroluettelossa se mainitaan höyrylaivayhtiönä Fixin kanssa.

Kesällä 1895 se myös ajoi säännöllistä vuoroliikennettä Haminaan, lähtien joka päivä Kotkasta kello 10 ja palaten Haminasta kello 16. ( Kulkuilmoitus Haminan Sanomat 17.5.1895)

"Höyryvene Elsa tekee matkan Langinkoskelle Keisaripatsaan paljastus juhlaan sunnuntaina klo 1 päivällä. Meno- ja paluumatka höyryveneessä 1 m 50 p, höyryvenettä seuraavassa proomussa 75 p:iä. Rajoitettu määrä lippuja saadaan G B Hellsténiltä." (Kotkan Sanomat 7.11.1896)

Kotka Nyheter 14.9.1897: "Pelastettu merihädästä. Viime lauantaina iltapäivällä oli kaksi vähän ´vaikuttunutta´ mieshenkilöä matkalla kaupungista Karhulaan tavallisella ´keluveneellä´. Hietasen höyrysahan edustalla he tekivät jonkun varomattoman manööverin, minkä takia vene meni ympäri ja miehet kaikkine kaupungista ostamine tavaroineen, jotka koostuivat ruokatarpeista ja juomista, joutuivat veteen. Höyryvene Elsan miehistö huomasi onnettomuuden ja päästi irti höyryveneen vetämän tukkilautan ja höyrysi onnettomuuspaikalle ja sai viime hetkellä ylös miehet, jotka olivat jo aivan voimattomia. Viisi voidritteliä oli ainut, mitä mukana olleista tavaroista voitiin pelastaa."

Kotkan Uutiset 27.2.1898: "Herrat Hellstén ja Grahn owat myyneet omistamansa Elsa nimisen höyryweneen hra Zachariassenille Uuteenkaupunkiin." (Kauppahinta oli 9000 mk, PT)

Teknisiä tietoja:
Rakennettu Eklundin konepajalla Helsingissä 1892
Höyrykone 10 hv

Elsa (2)

Kesäkuussa 1898 oli lehdissä ilmoituksia, joissa uusi, nyt täysikannellinen Elsa tarjosi taas palveluksiaan, omistajaksi mainittiin herra Hellstén. 
Varkauden telakan tiedostosta hienolta https://www.laivadata.fi/ sivulta löytyy uuden Elsa-hinaajan tietoja.
Vähän oudolta kuulostaa se, että uusi, hieno hinaajalaiva meni lähes samantien myyntiin? Toisaalta, käsittääkseni Grahnin ja Hellsténin tiet erosivat näihin aikoihin ja heidän liiketoimensa suuntautuivat eri teille.

Kotkan Sanomat 11.4.1899 (myynti-ilmoitus):

Kotka Nyheter kertoo 18.4.1899: "Myyty höyryvene. Herra G B Hellstén täältä on myynyt hinaajalaiva Elsan kapteeni W Ruthille."
Tuliko tästä Karhula Osakeyhtiön Panu?


Teknisiä tietoja:
Tilaaja: Grahn & Hellstén, Kotka
Telakan tilausnumero 555
Rakennettu raudasta 1898 Varkaudessa
Mitat: Pituus 17,39 x leveys 3,96 x syväys perässä 1,47 metriä
Höyrykone 20 hv lauhduttajalla
Nopeus koeajossa 7,81 solmua

Fanny (entinen Fix)

Åbo Unterrättelsel -lehti kertoo 4.6.1887 Crichtonin telakan tehneen Viipuriin herra G H Björnströmille puisen höyryveneen, jonka mitat olivat 30' x 8'2'' x 3'6'', varustettu 2-sylinterisellä 10 i-hv höyrykoneella.

Fredrikshamns Tidning 7.4.1894: "Höyryveneen Fix (1), joka kuuluu yhtiölle Kotkassa, on ostanut kauppias A. W. Meyer täältä (tarkoittaa Haminasta, PT), joka aikoo asettaa veneen hinauksiin ja huvimatkoihin kaupungin ympäristössä."

Raastuvanoikeudessa Haminassa syytettiin kauppias Mayerille kuuluvan höyryvene Fannyn masinistia Evert Parosta useista rikkomuksista: 
Osa Suomen tarkkampujarykmentin upseereista perheineen olivat lähdössä huvimatkalle höyryvene Fannylla mukanaan rykmentin soittokunta. Silloin paikalle sattunut poliisikonstaapeli Jäkälä kielsi noin 50 hengen seuruetta lähtemästä matkalle laivalla, johon oli lupa ottaa vain 18 henkeä. Paikalle hankittiin proomu, mutta sen käyttö ei konstaapelin mukaan täyttänyt edelleenkään pykäliä. Poliisista välittämättä Paronen vei aluksensa sekä proomun merelle. Paronen tuomittiin matkustaja-aluksen päällikkönä tehdyistä merilain rikkomuksista 100 markan sakkoon tai maksukyvyn puuttuessa 20 päivän vankeuteen. (Fredrikshamns Tidning 30.5.1894)

"Uponnut höyryvene. Kun höyrylaiva Björneborg viime maanantaina aamupäivällä lähti täältä, seurasi sitä kauppias Mayerille kuuluva höyryvene Fanny, joka piti hinata Viipuriin korjattavaksi. Kun Björneborg pääsi noin puoleen väliin Viipuria, kuuli miehistö äkkiä avunhuutoja. Kun katsottiin, huomattiin hyvän matkaa Björneborgin takana veden pinnassa henkilö, joka huusi. Huomattiin myös, että höyryvene Fanny oli kadonnut. Kun uimari pelastettiin, hänen huomattiin olevan masinisti E Paronen Fannystä, joka kovan merenkäynnin takia oli ottanut vettä ja uponnut." (Fredrikshamns Tidning 31.10.1894)

Karhu

Karhu oli hinaajalaiva, jonka omistajaksi on mainittu kauppias Aladin Haminasta. Aikaisemmin Aladinilla mainittiin olleen Björn-niminen hinaaja, mutta tämä taitaa olla eri laiva?

Muitakin ajoja ajettiin, kuten kauppias Aladinin (Haminasta, PT) Haminan reaalilyseon opettajille ja oppilaille tarjoamalla matkalla, jolloin tutustuttiin Karhulan lasitehtaaseen isännöitsijä, insinööri Barthin opastuksella ja käytiin Langinkoskella. Toisena laivana matkalla oli kauppaneuvos Ahlqvistin käyttöön antama höyryvene. (Fredrikshamns Tidning 7.6.1890)

Sunnuntaina 15. kesäkuuta 1890 Haminassa pidetyssä purjehduskilpailussa tapahtui onnettomuus, jossa hukkui viisi ihmistä. Katsojia kilpailuihin tuoneen haminalaisen höyryvene Estherin kyydissä ollut poika huomasi, että yksi vene yhtäkkiä katosi syvyyksiin. Tammiolaisen maanviljelijä Suomalaisen veneessä oli Suomalainen, hänen 20, 17 ja 13 vuotiaat pojat sekä maanviljelijä Tammelin. Esther sekä palkintotuomariveneenä ollut Karhu yrittivät naarata onnettomuuspaikalla mutta mitään muuta kuin pari sadetakkia ei löytynyt. 

Riemu paikalla olleiden mielestä oli nopeasti kadonnut ja veneet laskivat lippunsa puolitankoon.

Seuraavana maanantaina luotsihöyry Willmanstrandin avulla uponnut vene ja viisi ruumista nostettiin ylös. Suremaan jäi Suomalaisen leski ja neljä nuorempaa lasta, Tammelin oli naimaton.

(Fredrikshamns Tidning 18.6.1890)

Haminan Sanomat 1.2.1908: "Kauppias P Sirkiä Miehikkälästä on ostanut herroilta weljekset Korttila ja R Paronen Karhu-nimisen hinaajahöyryn Wirolahdelle."

Pyttis (1)

Kotkalaisten rahamiesten, tuloksesta päätellen ei kuitenkaan liikemiesten suunnittelema, Kotkasta länteen suuntautuvan meriliikenteen valloitus ei kesällä 1901 oikein onnistunut. Heillä oli hieno uusi laiva ostettuna ja liikenne aikoi samana kesänä mutta ei kuitenkaan kestänyt edes purjehduskauden loppuun. Liikennöinti lopetettiin syksyllä, vaikka laiva oli matkustajien mieleen, varsinkin sunnuntaisin tapahtuva huvimatkat olivat suosittuja. Seuraavana keväänä Kotka-Loviisa Höyrylaivaosakeyhtiön  yhtiökokouksen päätöksen jälkeen laivan myynnistä kuitenkin luovuttiin ja uusi liikennöinti aloitettiin, nyt myös itään päin. 

Kotkan Uutiset 29.5.1902: "Höyrylaiva Pyttis lähtee joka päivä (2.p. kesäk. alkaen) paitsi sunnuntaisin Strokasta Kotkaan klo 4 a.p., Kotkasta Haminaan klo 9 a.p. sekä palajaa Haminasta Kotkaan klo 2 i.p., Kotkasta Strokaan klo 4. i.p. poiketen välillä oleviin laitureihin. Sunnuntaisin vuokrataan laiva niinhyvin tunniksi kuin pidemmillekin matkoille ja voidaan sopimukset tehdä laivan kulettajan tahi Arthur Drombergin kanssa."

Elokuuhun saakka kesti tämä yritys, kohta kaikki lehdet tiesivät laivan tulleen myydyksi ja yhtiön lopetetuksi. Kaikin puolin oivan aluksen elämä jatkui Vehmaa-nimellä Turun seudulla...

Hanna

Haminan Sanomat 19.3.1895: "Palwelukseen halutaan. Koneenkäyttäjät huomatkaat! Koneenkäyttäjän toimi hinaaja höyryssä Hanna on awoinna ensikesän alaksi. Toimeen haluawat lähettäkööt otteet todistuksistaan sekä ilmoituksen palkkawaatimuksistaan Anton Mäkelälle. Hamina-Pyterlahti. Huom.! Juopot älkööt waiwatko itseään."

Jo edellisenä keväänä oli samassa lehdessä vastaavanlainen ilmoitus.

Muuta en ole tästäkään laivasta löytänyt. Anton Mäkelä oli sahanomistaja, kauppias ja ainakin Wellamo-nimisen kaljaasin omistaja.

Skruf

Kauppaneuvos Carl Henrik Ahlqvistin kymmenestä lapsesta ainoastaan kaksi poikaa ryhtyi liikealalle ja heistä Arthur jäi hoitamaan aluksi isänsä tukkuliikettä Haminassa, myöhemmin hän toimi myös laivanvarustajana.

Fredrikshamns Tidning 22.5.1895: "Kaupungin höyryvenelaivasto on saanut nätin lisän konsuli Ahlqvistin uudesta höyryveneestä Skruf, joka eilen kiinnittyi laituriin. --
Vene, joka on rakennettu Varkauden tehtaalla on pituudeltaan 40 jalkaa ja on varustettu 8 hevosvoiman compound-höyrykoneella. Nopeus on 14 virstaa (noin 8 solmua, PT) tunnissa. Skrufia tullaan käyttämään hiauksiin, matkoihin ym."

Elokuussa 1896 Haminan lehdissä kerrottiin useaan otteeseen matkustajahöyrylaiva Sven Dufvan karilleajosta Pienen Vuohisaaren luona. Aluksen kapteeni, joka oli kuljettanut laivaansa vuosikausien aikana satoja kertoja Haminan satamaan luuli osaavansa ohjata aluksen ulos Tervasaaren laiturista ilman luotsia mutta tässä oli seuraukset. Sven Dufva irtosi Skrufin hinaamana karilta sen jälkeen, kun lasti kaularuumasta oli siirretty takaruumaan, mutta asiaa puitiin vielä monta kertaa lehtien palstoilla.

Fredrikshamns Tidning-lehti kertoi 18.12.1897 uutisessaan, että höyrylaivayhteys Haminan kaupungin ja Ristiniemen höyrysahan välillä tullaan seuraavana kesänä työväen hakemuksesta järjestämään höyryvene Skrufilla muutaman kerran päivässä. Aikaisemmin välillä ei ollut mitään järjestettyä liikennettä.

"Höyryvene Skrufin on näinä päivinä konsuli A Ahlqvist myynyt herroille T&J Salversen Loviisaan. Kauppasumma tuntematon. Skrufia tullaan käyttämään hinauksiin Valkon uudessa lastauspaikassa Loviisassa." (Fredrikshamns Tidning 6.7.1901)


Kotka Nyheter tietää myyntihinnaksi 7.000 markkaa.


Teknisiä tietoja:
Rakennettu Paul Wahl & Co Varkaudessa 1895
Pituus 12,20 m
Compound-höyrykone 8 hv
Nopeus 8 solmua

Leimu

Fredrikshamns Tidning julkaisi 29.6.1895 uutisen, jonka mukaan eräs August Nyholm oli tuotu höyryveneellä Leimu Haminaan saamaan lääkärinhoitoa jalkaansa, johon oli ampunut pyssyllä yrittäessään saada ketunpoikaa hengiltä.

Virolahti

Kotka Notis- och Annonsblad 25.3.1897: "Uusi höyrylaivalinja. Höyrylaivayhteyden Haminan ja Vehkalahden välillä tulee alkavana kesänä muodostamaan sitä varten Haminassa perustettu yhtiö. Yhtiö on näinä päivinä ostanut itselleen höyrylaivan 'Valio', joka aikaisemmin liikennöi Pielisjärven vesillä. Tarkoitus olisi poiketa Kuorsalossa, Santaniemen sahalla, Virojoella ja Pajulahdessa sekä muutaman kerran viikossa Pitkäpaadessa."

Koitar 2.6.1900:

Virolahti-laivan koneistossa ilmeni usein ongelmia, vuoroja peruutettiin tämän tästä. Tässä on yksi esimerkki:
Fredrikshamns Tidning 7.7.1900: "Höyrylaiva 'Virolahden' vuorot tänään täältä ja ylihuomenna maanantaina Vehkalahdelta peruutetaan esiintulleen syyn takia."

Kotkan Sanomat 11.8.1900: "Karilleajo. Kun höyrylaiwa 'Wirolahti', joka kuletti juhlayleisöä t.k. 5 pnä. Wehkalahden Kuorsalon saaren arpajaisista oli illalla sieltä paluumatkalla Haminaan niin ajoi se pois oikialta kulkuwäylältä kiwelle erään karin läheisyyteen sillä seurauksella, että alus kallistui niin pahasti, jotta wettä alkoi sisään tulla ja laiwan kalusto meni ylen alasin ja siinä olleet 'puffetti' tawarat rikkaantuiwat. Kiwelle törmätessä syntyi tuossa toistasataa henkeä käsittäwässä matkustajajoukossa yleinen hämminki. Ken kykeni, se kiiruhti ottamaan pelastusaseita mitä kukin kerkesi. Useita naisia pyörtyi. - Laiwa irtaantui kuitenkin kiweltä eikä liene pahempaa wuotoa saanut. Kun oli muutaman saaren kupeella sitä tarkastettu, pääsi se hiljalleen matkaansa jatkamaan, sillä koneisto oli joutunut epäkuntoon. Syy, miksi wiitotetulta kulkuwäylältä poikettiin karille selwinnee kai myöhemmin."

Kotkan Sanomat 13.8.1901:

Kotka Nyheter 6.9.1902: "Myyty höyrylaiva. Höyrylaivan 'Virolahti' on sen nykyinen varustamo myynyt perustettavalle yhtiölle, joka koostuu herroista Alfons Nyman, Edv. Bask ym.- kauppasumma tuntematon.Tarkoitus olisi korjata höyrylaiva perusteellisesti ja asentaa uusi kone, joka tulee kuljettamaan sitä yli 9 solmun nopeudella. Virolahti tulee sitten ensi keväänä liikennöimään vanhalla linjalla Santaniemi-Hamina poiketen välillä oleviin laitureihin."

Kotkan Uutiset 30.4.1903:

Laivasta oli telakalla tehtävien mittavien muutostöiden takia poistettu kaikki painolasti ja sen kone ja kattila olivat vielä asentamatta.

Kotka Nyheter 6.6.1903: "Höyrylaiva Virolahti, joka kävi Kotkan konepajalla läpi perusteellisen remontin, saapui eilisestä viikko sitten Haminaan. Höyrylaiva on saanut uuden koneen ja kattilan. Välikannelle on tehty komea ajohytti. Mukava peräsalonki on maalattu valoisaksi ja varustettu mukavilla sohvilla. Höyrylaiva miellyttää silmää kaikin puolin. Koeajon jälkeen on Virolahti heti aloittanut vuoronsa Vehkalahdelle poikkeamalla välillä olevissa paikoissa. Laivan päällikkönä toimii kapteeni Kronqvist Vehkalahdelta."

Kotka Nyheter 10.10.1908: "Yhteentörmäys. Viime lauantaina törmäsi torpedovene Halsin lahdella höyrylaiva Virolahteen, joka oli matkalla Haminasta Vehkalahdelle. Torpedovene törmäsi Virolahteen sillä seurauksella, että se alkoi vuotaa ja muutamia levyjä painui sisään. Virolahti jatkoi ilman saattajaa matkaansa. Viime maanantaina se ei kuitenkaan palannut Haminaan."
Höyrylaivaosakeyhtiö Virolahti sai marraskuussa 4.732 markan korvauksen Venäjän valtiolta, kun Keisarilliseen eskaaderiin kuulunut torpedovene todettiin syylliseksi. 

Fredrikshamns Tidning 30.4.1910:

Kotka Nyheter 17.9.1910: "Höyryalus 'Virolahti' ajanut karille. Viime lauantaina osui höyrylaiva 'Virolahti' karille, kun sen olisi pitänyt peruuttaa ulos Ristiniemen sahan laiturista. Höyry pääsi ilman apua irti karilta. 'Virolahti' sai karilleajossa vahinkoja potkuriakseliin, peräsimeen, kalakevyyn ja peräpeiliin. Höyrylaiva on korjattu Rautaosakeyhtiön konepajalla täällä ja aloitti keskiviikkona jälleen vuoronsa."



Kycklingin hinaaja

Östra Finland 23.2.1898: "Höyrylaivakauppa. Veljesten Friis konepajalle Kokkolasta kuuluva hinaajahöyrylaiva on myyty herroille M. ja A. Kyckling Virolahdelta. Kauppahinta tuntematon."

Pontus

Fredrikshamns Tidning 13.8.1898: "Uusi höyryweneyhteys. Laiwasillan ja Ristiniemen höyrysahan wäillä wälittää liikennettä höyrywene Pontus, jonka kauppaneuwos Ahlqwist tätä tarkoitusta warten on ostanut."

Koitar-lehti Haminasta 2.6.1900: "Eilen illalla noin 8 ajoissa syttyi tuli kauppaneuvos A. Ahlqwistin omistaman Ristiniemen sahan pannuhuoneessa. Kohta ilmoitettiin asiasta telefoonilla kaupunkiin, josta wapaaehtoinen palokunta tuota pikaa lähti höyrylaiwalla 'Selma' ja 'Pontus' palopaikalle wieden muassaan pari ruiskua."

Fredrikshamns Tidning kirjoittaa 16.7.1904 Ristiniemen vapaaehtoisen palokunnan vuosijuhlasta:
"Höyryvene 'Pontus' välittää liikennettä Tervasaaren uudesta laiturista juhlapaikalle."

Koitar 28.6.1906:

Haminan Lehti kirjoittaa 4.8.1908 Kuorsalon nuorisoseuran kesäjuhlasta ja kilpapurjehduksesta:
"Kun haminalaiset höyryl. Wirolahden kanssa saapuiwat Kuorsalon rantaan oli siellä jo höyrywenhe Pontus Ristiniemestä ja höyryw. Halla Kotkasta."

Eteenpäin 21.4.1910: "Laiwaliike Haminassa alkanut. Tk. 19 p:n iltana saapui perunajaala Wirosta satamaan Hietakylän laituriin. Samana iltana saapui satamaan myöskin höyryalus 'Pontus' Kotkasta ja tk. 20 päiwän puolenpäiwän aikana saapui höyrylaiwa 'Afrika' Lübeckistä kappaletawaralastissa ja laski tawaransa laituriin."

Alus on vaihtanut omistajaa jossain välissä, mikä ilmenee seuraavasta uutisesta:
Haminan Lehti 4.7.1911: "Alus myyty. Pankinjohtaja Segercrantz on myynyt omistamansa höyryalus Pontuksen Wirolahteen."

Teknillisiä tietoja:
Valmistaja: Paul Wahl&Co Varkaus
Mitat: 13,72x3,46x1,2 m
Telakan tilausnumero:127

Telakan piirustus 5655 A

Elli

Kotkan Uutiset 14.5.1903: "Laiwanpäälliköksi haminalaiseen höyryweneeseen 'Elli' on otettu ent. tulliwahtimestari Aleksander Arwiolammin."
Kipparin sukunimi taitaa kuitenkin olla Arvilommi, kuten Kotka Nyheter nimen oikealla tavalla kirjoittaa 12.5.1903.

Kotkan Sanomat kirjoittaa kilpapurjehduksesta 21.7.1903: "Wiime tingassa saapuiwat höyryl. 'Ellin' hinaamina Haminasta, purret 'Ulpukka' ja 'Anna'." 

Kotkan Uutiset 11.6.1905: "Hinaajahöyry 'Ellin', rakennettu Warkaudessa, on sen omistaja tehtailija E. Bask Haminasta myynyt eräälle liikkeelle Narwasta. Alus, joka on saanut pienemmän uudistuksen rakenteessaan, tulee wietäwäksi uuteen kotipaikkaansa ja sieltä Peippusjärween, jossa se tulee wälittämään säännöllistä matkustaja- ja tawaraliikettä."

Poitsila (1)

Koitar-lehti 23.4.1904: "Pari uutta hinaajahöyryä saatanee Haminaan kohta alkawalla purjehduskaudella. Toisen hankkii kauppaneuwos K. Aladin ja toista hommaa muodostumassa olewa yhtiö."

Kotka Nyheter 17.5.1904: "Uusi höyrylaiva. Viime keskiviikkona saapui Haminaan kauppaneuvos K. Aladinin uusi hinaajahöyrylaiva 'Poitsila', rakennettu John Stenbergin konepajalla Helsingissä. Uusi höyrylaiva on mitoiltaan 60 jalkaa pitkä, 13 jalkaa leveä ja 5 jalkaa syvässä kulkeva ja on varustettu 125 ind. hevosvoiman koneella, nopeus on 9½ solmua tunnissa. Höyrylaiva on varustettu myös höyrypumpulla."

Koitar 28.6.1904: "Huvimatka Helsinkiin, kansainvälisiin urheilukilpailuihin tekee höyrylaiva 'Poitsila', jos tarpeellinen määrä osanottajia ilmoittautuu. Lähdetään Haminasta heinäk. 9 p:än illalla ja paluumatkalle Helsingistä 11 p:än iltana. Lipun hinta edestakaisin Smk. 6:50. Lippuja on saatavissa..."

Poitsila teki useita huvimatkoja kesäisin päätyönsä eli kaikenlaisen hinaamisen lisäksi. Matkoilla käytiin Helsingissä, Viipurissa, Suursaaressa, Tammiossa ja Kuorsalossa...

Etelä-Suomi 11.6.1907: "Karille ajo. Höyrylaiwa 'Poitsila', jonka omistaa konsuli K. Aladin Haminasta, törmäsi karille wiime lauantaina Sywäsalmen lähellä. Laiwa täyttyi wedellä. Pelastustoimiin on ryhdytty. Laiwan ohjaana (painovirhe, PT) tällä kertaa ei ollut Mäkelä waan Ryysy."

Eteenpäin 30.1.1908: Höyryweneen kauppa. Konsuli K. Aladin Haminasta on myynyt hinaaja höyrynsä 'Poitsilan' kapteeni Tommilalle Koiwistolta 28.000 markasta. Kapteeni T: aikoo käyttää höyryä hinaajana Wolgalla."

Tämän jälkeen alus kuitenkin oli entiseen tapaansa liikenteessä Haminassa joten kauppa taisi peruuntua jostain syystä. Nyt Aladinilla oli kaksi Poitsila-nimistä laivaa, sillä hän oli tilannut uuden, vahvemman hinaajan jo myydyn tilalle. Laivoja ei erotettu toisistaan eri numeroilla, itse käytän tässä järjestysnumeroa aluksen nimen perässä.

Haminan Lehti kirjoitti uutisen uudesta kaupasta 25.8.1908:"Höyrylaiwan kauppa. Kauppaneuwos K. Aladin on myynyt omistamansa Poitsila-nimisen (wanhempi) hinaajahöyryn Wenäjälle, jossa sitä tultanee käyttämään jokilaiwaliikenteessä."

Vielä kerran lehdet uutisoivat tämän aluksen kaupasta, Fredrikshamns Tidning kirjoitti 17.4.1909:
"Myyty höyrylaiva. Kauppaneuvos Aladin on myynyt höyrylaivansa Poitsilan (vanhemman) Libauhun." (Nykyinen Liepaja Latviassa, PT)

Haminan Lehti 18.5.1909: "Höyrylaiva 'Poitsila' (wanhempi) lähti eilen Helsinkiin Stenbergin ja poikien konepajaan, jossa se warustetaan wesitankki laitoksella. Laiwa on myyty, kuten ennen olemme maininneet, Libauhun."


Teknisiä tietoja:
Rakennettu 1904 J. D. Stenberg & Pojat telakalla Helsingissä
Pituus 18,29 x leveys 3,96 x syväys 1,52 m
Höyrykone 125 indikoitua hevosvoimaa

Poitsila (2)

Haminan Sanomat 1.2.1908: "Uusi höyryalus. Höyrylaiwa Poitsilan tilalle on konsuli K. Aladin tilannut Warkauden konepajasta ensi kewääksi hinaaja höyryn, joka tulee olemaan kooltaan wähän isompi Poitsilaa sekä hewoswoimamäärä koko joukon suurempi kuin siinä."


Haminan Lehti 23.6.1908: "Poitsila. Eilen saapui tänne Warkauden konepajasta siellä tämän kewään ajalla kauppaneuwos K. Aladinille rakennettu hinaajahöyry 'Poitsila'. Alus on jonkun jalan pitempi kuin entinen Poitsila ja huomattawasti leweämpi sekä kulkee sywemmällä ja on melkolailla jykewämpi. Siwusta katsoen on alus miellyttäwä ja kulkee 10½ solmuvälin nopeudella. Höyrykoneen wahwuus on 175 indik. hewoswoim. Laiwan perällä on miesten asunto ja keulapuolessa on mukawa salonki matkustajia warten, joita laiwa saa ottaa noin 80 henkeä. Alus on hywin sopiwa huwimatkoja warten."

Haminan Sanomat kirjoitti pakinassaan 1.12.1908: "Eilen ainakin wielä seisoi höyry lahdella ja lotjia lastattiin samalla kun wanhaa Poitsilaa wiwuttiin ylös kuiwalle. Uuden Poitsilan ansioksi on osaltaan luettawa talwiliikenteemme jatkuminen, sillä se Poitsila n:o 2 on aika wäkewä ja jykewä alus."

Haminan Lehti 19.4.1910: "Laiwaliike. 'Poitsila' tulee wälittämään toistaiseksi liikettä Haminan ja Kotkan wälillä siksi että uusi sitä warten ostettu laiwa saapuu."
Tämä uusi laiva oli Lappeenrannasta ostettu 'Aino', siitä lisää! 

Teknisiä tietoja:
Rakennettu raudasta 1908 Varkauden konepajalla
39,94 grt, 23,96 nrt
Pituus 19,35 x leveys 4,72 x syväys 2,22 m
Höyrykone 170 /150 eff. hv
Signaalitunnus SHGR

Poitsila sodan aikana, keulassa 20 mm Madsen

Tervasaari

Fredrikshamns Tidning 20.7.1907: "Uusi höyryvene. Kauppaneuvos K. Aladinille on näinä päivinä saapunut uusi höyryvene. Laiva, joka on saanut nimen 'Tervasaari', on rakennettu Paul Wahl & Kumppanien telakalla Varkaudessa ja siinä on 15 hevosvoiman kone. Nopeus on noin 8 tai 9 solmua. Sisustus on ensiluokkainen tehden kunniaa sen valmistajalle."

Fredrikshamns Tidning 30.5.1908: "Ruotsalainen yhteiskoulu. Opettajat ja oppilaat ruotsalaisesta yhteiskoulusta tekivät viime keskiviikkona matkan Vehkluotoon. Matka, jota ihana sää suosi, tehtiin höyryvene 'Tervasaarella', jonka omistaja oli hyväntahtoisesti asettanut koulun käyttöön."

Haminnan Lehti kertoo 30.7. 1908, kuinka konsuli Aladin lähti höyrylaiva Tervasaarella viemään miehiä sammuttamaan metsäpaloa omistamansa Poitsilan hovin metsään Hillonniemeen.

Haminan Lehti 19.11.1908: "Höyrylaiwa Poitsilan koneisto joutui eilen laiwan ollessa toimessa Sawiniemen lahdella epäkuntoon niin, että 'Terwasaaren' täytyi hinata se satamaan."

Fredrikshamns Tidning 15.5.1909: "Varustelutyöt tulevalle kaudelle meidän pienempien höyrylaivojen osalta päätyvät pikkuhiljaa. Niistä 'Poitsila', 'Olga' ja 'Tervasaari' on jo laskettu mereen. 'Virolahti' on myös korjattu ja valmis alkamaan kulkunsa."

Haminan Sanomat 14.4.1910: "Meriliikkeen woi jo Haminassakin pitää alkaneena, sillä toissa päiwänä laskettiin höyrylaiwa Tervasaar wesille ja on se jo ollut liikkeelläkin."

Haminan Sanomat 17.11.1910: "Höyrylaiwa 'Terwasaaresta' katkesi potkurin akseli tiistai-iltana proomuja hinatessaan Rampsin karin lastauspaikan lähellä. Sattui vielä niin onnettomasti, että potkuri ja pieni osa akselia irtaantuiwat ja putosiwat pohjaan. Aluksen sekä proomut hinasi 'Poitsila' rantaan. 'Terwasaari' lopettaakin kulkunsa tältä purjehduskaudelta tähän."

Teknisiä tietoja (laivadata.fi)

Mitat 50x12x4½ jalkaa
Höyrykone 15 hv compound lauhduttajalla
Telakan valmistusnumero 438, omistaja herra Aladin, Hamina
Nimenä telakan kirjoissa Tjärholmen

Olga (3)

Fredrikshamns Tidning julkaisi 17.8.1895 uutisen, jonka mukaan Haminassa kadettikoulun huutokaupasta käytettyjä vaatteita ostanut tataari putosi nyytteineen veteen yrittäessään astua Kotkaan menevään Olga-laivaan.

Fredrikshamns Tidning 13.8.1896 julkaisi seuraavan ilmoituksen: "Muuttunut höyryvenevuoro. Huomenna sunnuntaina klo ½9 aamupäivällä lähtee täältä Kotkaan höyryvene Olga tavatakseen Kotkassa höyrylaiva Fredrik Wilhelmin matkallaan länteen."

Ilmoitus Kotkan Uutiset-lehdessä 26.5.1897: "Höyrypaatti Olga vuokrataan yksityisille sekä hinauksiin."

Haminan Sanomat 25.7.1899: "Karille törmäsi wiime sunnuntaina Seiskarista olewakaljaasi lähelle Kapsaarta. Höyryalus Skruf tullessaan Mäntlahdelta huwimatkalta koetti lähes tunnin ajan kiskoa sitä irti mutta turhaan, sillä alus oli ajautunut kahden kiwen wäliin. Eilen käwi höyrylaiwa Olga wetämässä aluksen pihdeistään irti."

Vuosina 1899-1909 oli Olga ahkerassa käytössä kuljettaessaan huvimatkalaisia milloin minnekin, Viipuriin, Pitkäpaateen, Kotkaan ja Helsinkiin.

Haminassa ilmestynyt Koitar-lehti julkaisi 21.7.1900 ilmoituksen:"Löydetty. Vaaleanruskea jahtikoira löydettiin merestä Haminan ja Kotkan wälillä. Omistaja saa sen periä Höyrylaiwa Olgasta."

23.8.1900 Koitar julkaisi uutisen, jonka mukaan Kymin vaivaistalosta karannut "wähän mielenwiasta oleva nainen" tuppaantui Viipurin läänin kuvernöörin juttusille tämän ollessa virkamatkalla Haminasta Kotkaan höyrylaiva Olgalla.

Koitar-lehti edelleen kirjoitti 11.8.1903 uutisessaan höyryvene Olgan päällikön Aaron Lautalan pelastaneen Kotkassa Vanhan sahan rannassa "lautatarhanhoitaja Suomalaisen wähäisen pojan Uunon", kun tämä oli pudonnut mereen leikkiessään muiden pikkupoikien kanssa rannassa.

Koitar-lehti 30.5.1907 kertoi uutisessaan höyrylaiva Olgan hinatessaan parkkilaiva Suomea Tervasaaren laituriin painoi tuuli parkin keulan matalaan ja laiva jäi siihen kiinni. Höyrylaivat Olga ja Pontus yrittivät sitä irti tuloksetta. Kotkasta tullut hinaaja Poitsila pyydettiin apuun mutta parkki irtosi vasta, kun sen suolalastia oli vähennetty proomuihin.

Haminan Lehti 5.5.1908: "Laiwaliike Haminan sisäsatamassa alkanut. Eilen laskettiin wesille höyrywene Pontus Ristiniemessä ja tänään lasketaan höyryalus Olga. Terwasaaren rannalla talwiteloilla olleet höyryalukset lasketaan myös mereen tuota pikaa."

Haminan Sanomat kertoi 28.11.1908 Olgan saaneen pienen vuodon lahdella jäitä särkiessään.

Haminan Sanomat 11.11.1909: "Julkisella huutokaupalla, joka pidetään keskiviikkona kuluvan marraskuun 17 pnä klo 12 päivällä, myydään 11 kpl. Kauppaneuvos C. H. Ahlqvistin kuolinpesälle kuuluvia vahingoittuneita proomuja Ristniemen sahan- ja Hailikarin rannoilla Haminan lahdella. Höyrylaiva Olga tahi Pontus lähtee klo puoli 12 huutokauppapäivänä Hietakylän laivasillasta huutokauppapaikoille, ottaen mukaansa halukkaita ostajia."

Haminan Sanomat julkaisi 21.12.1909 kookkaan ilmoituksen, jossa myydään kauppaneuvos C. H. Ahlqvistin kuolinpesälle kuuluva Ristiniemen tehdasalue, saha, lasitehdas kalustoineen, mm. siihen kuluvat 20 proomua ja hinaajahöyry Olga.

Haminan Sanomat mainitsee uutisessaan 27.1.1910 sahanhoitaja E. (Edward?) Danskan Kotkasta ostaneen kauppaneuvos Ahlqvistin perillisiltä hinaajahöyryn Olga, kauppahintaan 12.000 mk. Laivaa tullaan uutisen mukaan käyttämään hinaajana Kotkassa.

Olga-laivan taru näillä vesillä päättyi Haminan Sanomien 21.5.1910 julkaisemaan pikku-uutiseen:
"Höyrylaiwan kauppa. Sahanhoitaja Danska on myynyt Olga nimisen höyrylaiwan Kajaanin puutawarayhtiölle. - Alus menee wesitse Iisalmeen, josta se junalla viedään Kajaaniin."

Teknisiä tietoja:

Rakennettu raudasta Wahlin konepajalla Varkaudessa 1895, tilaaja C. H. Ahlqvist
Pituus 17,20 x leveys 4,10 metriä
Compound-höyrykone 35 hv, uusi kattila 1912
26,32 brt, 7,09 nrt
Omistajat: 1895-1910 C. H. Ahlqvist
                   1910-         Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö
Myöhempi nimi Kajaani IV
Alus liikkuu nykyisin Oulujärvellä!

Jalo

Kotkan Uutiset 4.6.1905:

Kotka Nyheter 21.4.1906: "Höyrylaiva Jalo, joka kuuluu Viipurin höyrylaivaosakeyhtiölle, alkaa tulevalla purjehduskaudella välittämään liikennettä Viipuri-Vehkalahti."

Koitar 17.5.1906:

Koitar 22.5.1906:

Woikka

Haminan Sanomat 16.5.1908 "Kymi osakeyhtiölle on Kotkasta tänne ostettu höyryhinaajalaiwa Helmi, joka eilen saapui tänne Woikka-nimisenä. Alus tulee Haminassa toimimaan hinaajana."

Enemmän tästä laivasta löytyy otsikon 'Yksityisten kauppiaitten ja yrittäjien laivoja' takaa Helmi-nimellä.

Säkkijärvi

Haminan Sanomat 16.6.1908:

Eteenpäin 11.6.1910:

Etelä-Suomi 27.6.1911 kirjoitti Kansallismielisen Nuorisoliiton kesäkokouksesta Kotkassa, jolloin juhlavieraat, noin 500 henkeä tekivät huvimatkan Suursaareen laivoilla Säkkijärvi, Kotka, Sampo ja Kaima.

Eteenpäin 8.8.1911:

Kuva Arvo Pitkäpaasi

Höyrylaiva Säkkijärvi jatkoi huviajossa Kaakkois-Suomen kaupungeissa mutta linjaliikennettä se ei edelleenkään harjoittanut.
Huhtikuun loppupuolella se oli yksi niistä viipurilaisista laivoista, joilla viimeiset punaiset pakenivat Viipurista ja se katosi joksikin ajaksi Venäjälle.
Lokakuussa 1920 se kuului laivalistalle, jotka Neuvosto-Venäjä palautti Tarton rauhansopimuksen mukaisesti.

Teknisiä tietoja:

Rakennettu teräksestä Porissa W. Rosenlew & Co 1897
Pituus 28,50 x leveys 5,35 x 2,12 metriä
Höyrykone 100 eff. hv
Omistaja 1918 Wiipurin Höyrypursi Oy

Salama

Etelä-Suomi 25.7.1908: "Höyryweneen kauppa. Kotkan satamatyöntekijäin osuuskunta on myynyt höyryweneensä Wei-Hai-Wei hra E Silwolle Haminaan. Kaupan wälitti Kotkan Liiketoimisto."

Fredrikshamns Tidning, Haminan Lehti ja kotkalainen Eteenpäin julkaisivat kaikki 8.8.1908 ilmoituksen, jonka mukaan höyryalus 'Salama' välittää liikennettä arkisin neljä edestakaista vuoroa ja sunnuntaisin kolme vuoroa päivässä Haminan ja Ristiniemen välillä. 

"Vuorojen välillä laivaa vuokrataan hinauksiin ym. josta voi sopia laivan päällikön tai kauppias E Silvon Ristiniemestä kanssa, puh. 115."

Eteenpäin 11.8.1908 (Uutinen): "Säännöllinen laiwakulku Haminan ja Ristiniemen wälillä on nyt pantu toimeen. Äsken ostettu Höyrywene Salama kulkee tämän wälin useamman kerran päiwässä ja wie matkustajat huokeasta hinnasta."

Eteenpäin 11.8.1908: "Kilpapurjehdus haapioilla, sisäänkirjoitus puoli 1 ip. Höyrylaiva SALAMA kuljettaa juhlayleisöä Tervasaaren ja Hanaholman välillä hinta edestakaisin 30 p:iä."


Haminan Sanomat 25.8.1908: "Huwimatkan Majasaareen toimeenpani Haminan raittiusyhdistys wiime sunnuntaina ja otti retkeen osaa toista sataa henkeä. Saareen hinasi matkailijat proomussa höyrywene Salama."
Salama ei kuitenkaan saanut proomua irti rannasta ja lähti Haminaan hakemaan apuvoimia. Yöllä tuli Haminasta avuksi Pontus ja myöhemmin vielä Woikka. Kun vihdoin päästiin liikkeelle, erehtyivät hinaajat loistojen valoista ja matkalaiset tekivät kierroksen Uolion ja Kattilasaarten ympäri. Nuokon suojissa sitten odotettiin päivänvaloa ja aamulla päästiin onnellisesti takaisin Haminaan.

Haminan Sanomat 12.12.1908: "Höyryweneen kauppa. Kauppias E Silwo ym. owat myyneet omistamansa Salama nimisen höyryweneen herra M. Multalalle Lahteen."

Tuliko tästä Multalan omistuksessa 'Toivo' ?

Rengas

Rengas oli Virolahtelaisten kauppiaiden yhteishanke, suuri 40-jalkainen moottorivene, joka oli tarkoitettu hinaukseen ja matkustajaliikenteeseen. Aluksesta enemmän juttua moottoriveneiden yhteydessä.

Aino

Kotka Nyheter kertoi 6.11.1909 uutisessaan, että Haminassa ollaan perustamassa höyrylaivayhtiötä ylläpitämään meriliikennettä Kotkan ja Haminan välillä.

Etelä-Suomi 9.12.1909: "Laiva ostettu välittämään liikettä Haminan ja Kotkan välillä. Kauppaneuvos K. Aladin ja kapteenit Anton ja Alexander Mäkelä ym. ovat ostaneet Aino nimisen rautaisen laivan kauppias Vesterholmilta Mikkelistä. Kauppahinta 20.000 markkaa. Aino on uudenlainen, nopeakulkuinen ja hyvin päällystetty. Siinä on kolme hyttiä kannella, tupakkahytti alhaalla sekä salonki ja ruokasalonki. Nykyään on laivalla sisävesiliikenteelle sopiva höyrypannu, mutta tulee siihen meriliikennettä varten asetettavaksi uusi suurempi pannu. Odotetaan siitä sitten tulevan niin nopeakulkuisen, että se ehtii kulkea tunnissa Haminan ja Kotkan välin."

Eteenpäin 13.5.1911: "'Aino', Haminan ja Kotkan wälilläwä höyrylaiwa aloitti toissa päiwänä säännöllisen liikenteensä. Alkaminen myöhästyi kuten aikaisemmin on kerrottu, potkuriakselin katkeamisen tähden."

Eteenpäin 16.5.1911:

Teknisiä tietoja

Rakennettu Joroisissa Lehtoniemen telakalla (A. Krank) 1893
Pituus 21,10 m x leveys 5,32 m x syväys  1,06 metriä
Höyrykone 15 hv 
29 nrt
Nopeus 10 solmua
Tilaaja Juho ja Pekka Jalkanen, Anttola
Omistaja 1897 kauppias A. W. Westerholm, Mikkeli

Sandels

Kotka Nyheter 14.12.1909: "Höyrylaiva Sandels tulee ensi kesänä asetetuksi linjalle Kotka-Hamina. Kuten tunnettua Sandelsin pitäisi olla elegantisti sisustettu höyrylaiva, jossa on kaksi kantta, iso salonki, buffetti ja keittiö, lisäksi se on nopeakulkuinen, noin 10 solmua. Sandels ottaa mukavasti 100 matkustajaa ja sen lisäksi 90 tonnia lastia. Tavoitteena on saada mukava matkustajalaiva säännölliseen päivittäiseen liikenteeseen linjalle Kotka-Hamina."

Kuvalaina Turkusteamers.com

Ristiniemi

Eteenpäin 9.5.1911: "Laiwaliike Haminassa. Ristiniemeen saapui Turusta sieltä ostettu hinaaja 'Ristiniemi', entiseltä nimeltään Jeppe."

Jatkosodan aikana oli Kotkan rannikkolinnakkeiden käytössä haminalainen höyryhinaaja Ristiniemi, joka oli varustettu 57 mm tykillä. Olikohan sama vai Kotkassa 1928 rakennettu hieman suurempi?

Ejder

Haminan Sanomat 23.5.1911: "höyrywene 'Ejder' tulee ensi keskiwiikosta, huomisesta päiwästä, wälittämään liikettä Ristiniemen ja laiwasillan wälillä, lähtien Ristiniemestä joka aamu klo 7 ja laiwasillasta klo puoli 9. Muina aikoina wuokrakaudesta saadaan paattia wuokrata hinaukseen y.m., josta lähemmin telefonitse N:o 48."

Tämä höyryvene oli  ostettu Kymiin 1903, Johan Edvard Parila liikennöi sillä Kymijoella nimellä Eider. Myöhemmin, noin 1906 omistajiksi vaihtuivat kotkalaiset kauppiaat Jäntti ja Teittinen, he taas möivät laivan Haminaan isännöisijä A. Pettersonille ja kauppias Paul Demidoffille 1911.

Haminan Sanomat 31.8.1911:

Haminan Lehti 22.6.1912 kertoo, että Pettersson ja Demidoff möivät aluksensa asemapäällikkö O. A. Söderströmille Vesijärvelle.

Adlercreutz

Keväällä 1912 selvisi, että vähän yli 20-vuotias viipurilaislaiva Adlercreutz tulee välittämään liikennettä Viipurin-Virolahden-Haminan välillä.


Tämäkin kesken! Muistiinpanot minulla on, aikaa niiden puhtaaksikirjoittamiseen ei ole...